Se on kerran tapahtunut _Tuusniemessä Rantasalmella_, koska siinä
juotiin hautaisia, että yksi niistä juopuneista miehistä oisi yöllä
hiiskutellut piikoin luokse; mutta sattuipa toiset häntä näkemän, ja
antoivat akoillen sanan, jotka ajoi häntä poikkeen. Kuka on Runon
tehnyt, minä en tunne, ainoastaan että _Niilo Ruuskainen_ Laukkalasta
laulo mulle sitä v. 1815, s. 31 p. Marrask.
Kuolipa nainen nuapurista,
Emäntä hyvä talosta;
Kuhuttiinpa kunnotonta,
Kunnotonta, kelvotonta
Kestiini kelpo talooni,
Jok' oil villi viinan-juoja,
Hullu huorien-pitäjä.
Otti otsalla olutta,
Viinoa kovin veteli.
Tulipa hullu humalaani.
_Antti Kärkkäinen_ ajaapi,
Tuppi-tiitinen tuloopi,
_Utin-Antti_ uilottaapi;[105]
"Tulkootto akat avuksi!
Tiäll' on _Antti_ ajan-raoss',
Tunkeksen tupakka-muahan!"
_Hipsuttari_ hietas vaimo,
Koppais koivuisen korennon:
"Sivallankoma sivuilleisi,
Eli piähän paukahutan?"
"Elkäätte Emäntä kulta!
En ouk tullut toin-perästä,
Ilman suotta irvistimme."
Nimittämätöin.