Aksel, (sitten) Palvelustyttö.
AKSEL. Eihän täällä ketään olekaan; minä, näen mä, erehdyin. Ehkä joku
kosketti eteisen ovea. No, olipa onni, ett'ei se ollut Bertha, sillä
jos hän olisi saanut nähdä kirjeen, niin koko salaisuuteni olisi ennen
aikojaan tullut ilmi. (Valmistaa kirjeen) Kas nyt se on valmis.
(Soittaa) Oikein on mielestäni synti heittää noin paljon rahaa melkein
niinkuin maantielle, mutta mikä on tehty, se on tehty. (Tyttö tulee)
Kuulehan, vie tämä kirje patruuna Hansenille kestikievariin ja pyydä
vastausta! (Tyttö menee) No, mitähän nyt toimittelisin sillä aikaa kuin
Amalia on Berthan luona! Enköhän vaan mene kamariini ja heittäy
sohvalle pitkälleni -- olen tosiaankin hiukan väsynyt yöllisen
valvomisen jälkeen. Niin, sen teen. Mutta ensin lasi soodavettä, sillä
kulkkuni tuntuu saakelin kuivalta. (Ottaa pulveria taskustaan, kaataa
sen lasiin ja juo) Ah, se maistui, se!
(Menee vasempaan. Näyttämö hetken tyhjänä).