XVIII.

Elokuun päivä paistoi. Tunturien lomitse päilyi kirkkaana pienen lammen

pinta, ja riemukkaasti riensi tunturipuro kivistä uraansa sen syvyyteen.

Mutta Eevin sairashuoneeseen ei päässyt päivä pilkistämään. Ikkunaverhot

olivat alasvedettyinä, ja Maija askarteli hiljaa huoneen puolihämärässä.

Unelmiensa uhri: Romaani · 第 27 / 28 题