Rauhoitu, rakas Hellin. Tarkoitin vain sitä, että... erehdyksemme
huomattuamme... minun on kuritettava itseäni ja saatava sinulle
selväksi, että ylhäisen puhtauden valossa uskottomuus omalle miehelle,
sehän on... (Ovikello soi reippaasti ja varmasti.)
HELLIN HÖÖK (puoliksi itsekseen, ihastuneesti).
Se on hän... (Rientää välittömästi eteistä kohti, ovelta.) Niin, entäpä
jos haluamalla haluaisin eroa sinusta ja... Niin, mitäs sitten? (Katsoo
eteiseen.)
GABRIEL HÖÖK siirtyy oikealle ja istuu masentuneena puhelinpöydän
viereen tuolille.
HELLIN HÖÖK (eteisestä, näkymättömistä, iloisesti).
Tulithan kuitenkin! Pelkäsin jo, että et palaisikaan... (Palaa
näyttämölle, jää odottamaan ihastuneena Uuno Clausin astumista sisään.)