12. Lempo wasta wakoeli,
31. Pani kyitä kytkyehen,
Kääreisin käärmehiä,
Rautasihin renkasihin,
Witjohin teräksisihin,
43. Panet karhut kahleisin,
45. Tappo tammat tanhuilta.
* Kaato tammat kankahilla.
53. Karhut rautakahlehisin,
65. Kun saat Pohjolan joesta
Hauin hirmuhampahisen,
Kalan suuren miesten syöjän
Anopille antehiksi.
74. Pahoin huoliksi panihen
Ilmariselle sepolle,
Takojalle tarkimmalle;
Tohti toisiksi ruweta,
Ruohti muuksi muutellate,
Laati kokon kopristansa,
Itsestänsä iskulinnun;
* Ottawi kokolta koprat,
Linnulta lihan pitimet,
Hawukalta haarottimet;
96. Selkä seitsentä wenettä.
* Selkä syltä seitsemättä.
98. Kohotellen ilman koira,
141. Jo kokko kohotteleksen,
142. Ween wenkalen wetäsi,
145. Niin nosti kynime kokko,
Nosti suuren suomuhauin,
Kohotteli korkialle,
151. Pitkän pilwen laian päälle,
Ylähäksi taiwahalle;
153. Siinä riipo rintapäitä,
Siinä maisteli makua,
Ruuatt' on korwa kilpiäwi,
Watsan warsin halki laski.
154. Taiwan kannet kallistihen,
162. Ei tunnu wesi weelle
Hauin suuren suomuloista,
Eikä tunnu maa maalle
Linnun liian lentimiltä.
176. Tulkohon ikuinen tuoli,
Istunpölkky polwuhinen
183. Joko neiti annetahan,
Tytty täältä työnnetähän?
192. Kun söit koira saalihisi,
198. Kokki suolansa kokewi,
Makiansa maistelewi.
* Kokki ruokansa kokewi,
200. Saanni Tuonelan joesta,
207. Paniaksi päänaluen,
Jalkoien jaksajaksi.
Sillon Pohjolan emäntä
Anto oman tyttärensä
Ilmariselle sepolle,
Takojalle tarkimmalle,
Sanan wirkko noin nimesi:
Mistä tiesit teutamoinen j.n.e.
220. Sillon seppo Ilmarinen
Itse tuon sanoiksi wirkki:
Siitä tiesin teutamoinen j.n.e.
221. Lapsi pieni lausutteli:
225. Kuulu kullalta metsältä,
Hopehelta hongikolta;
Ei sen koirat koissa maattu,
Pennut pehkussa lewätty,
Haukku koirat korkiasti,
Sinisen salon sisässä,
Korwen kuulusan koissa.
225. Hopehilta lainehilla,
* Lakehilta lainehilta,
229. Saksan salmilta sywillä,
Ulapoilta aukeilta.
* Wienan päälliltä wesiltä.
242. Aikawihkon antajoa,
* Tulewata tuttuansa,
Kuuluwaista kultoansa.
247. Kuuli kukon laulawaksi,
250. Niinp' on suihki sukkulainen,
Kun kärppä kiwen raossa,
Niinpä piuhko pirran pii'it,
Kun tikka puun kupeessa,
Niinpä käänty käärilauta,
Kun orawa oksapuussa.
260. Laatikaame pieni pirtti,
270. Hyw' on heponen salata,
* Parempi hepo salata,
270. Toiset runot kertowat Wäinämöisen mainitut työt
tehneen ja neien perinneen, waan Ilmarisen
itsellensä kullasta takoneen.
Kolmastoista Runo.
1. Päiwilä pitoja laati,
* Pohjola pitoja laati,
Sariola juominkia,
13. Hämehessä härkä synty,
* Kaswo härkä Kainuhussa,
* Kaswo härkä kaunihisti,
Liho mulli liiotenki,
17. Keski lehmojen wasoja,
Häntä torkku Torniossa,
Pää pääty Kalewalassa,
Jalan astu Aunuksessa,
Jalan toisen Torniossa,
22. Neljäs laajassa Lapissa;
Söi se heinät hettehistä,
Selkä pilwiä siwupi.
23. Päiwäkauen pääsky lenti.
25. Kuukauen orawa juoksi
26. Härän selkäluuta myöten
* Härän häntäluuta myöten,
Hätäsesti päähän pääsi;
Kesän kärppä kääntelihen
Yhen kytkyen sialla.
32. Sonnin maahan sortajata,
* Sonnin suuren tappajata,
34. Kauhiasta Karjalasta,
41. Wirokannas kaatamahan;
43. Mustat silmät muljautti,
45. Palwanen pajuille pääsi,
Wirokannas witsasille.
55. Siitä meni toisen kerran,
Ukko hammasta hiowi,
Ruhto niskahan rutosti,
Sorti sonnin polwillehen j.n.e.
63. Mies nuori merestä nousi,
71. Part' on rinnoilla eessä,
78. Sonni kaunis kaatajansa.
81. Wäänti härän polwillehen,
Siitä käänti kylellehen,
Kylellehen, selällehen.
(Tuosta työnti selällehen).
83. Saipa siitä saalihiksi.
84. Wähä on saatu saalihiksi.
88. Kuuta kuusi leiwiskätä,
92. Pani otraista olutta
Puisen uuen uurtehesen;
Ku on kanto kauhasilla,
Ku on tiiskinä tiputti,
Se on kaunis Kaukomieli,
Hänpä määrillä mäkäsi,
Hänpä kanto kaksin määrin
Omiansa otriansa.
99. Niin huhu humala puusta,
* Huhusi humala puusta,
100. Wesi kaiwosta sywästä,
* Wesi Juortanin joesta,
103. Millon yhtehen yhymmä!
112. Talwi pantihin olutta,
121. Kaiwahtawi ulkokansa,
128. Pieni ois soan sawuksi,
129. Suuri keittowalkiaksi.
* Suuri paimenen paloksi.
130. Pantihin olutta talwi;
135. Kolmesta jywästä otran,
Kahesta humalan päästä.
143. Kawon kaljan käyttimeksi.
148. Mitä tuosta syntynehe,
Kun olisi henki saatu.
157. Hywän muorin hyppysissä?
160. Osmotar oluen seppä,
Kapo kaljojen tekiä
Hiertelee, hykertelewi,
Hiero kaksin kämmeninsä,
Hykerti käsin molemmin;
* Hiero kahta kämmentänsä,
Hykerti molempiansa,
Reisillähän reikutteli;
Hiero walkian orawan.
164. Sano tuon on saatuansa:
Orawani wästäkäinen,
Puun puria puhtukainen!
(Kummun kukka kultaseni!)
172. Mäki poikki, toinen pitkin,
Kolmansi wähän witahan;
* Salo poikki, toinen pitkin,
* Siell' on kolme korpikuusta,
Neljä puuta petäjäistä;
Nouse kuusehen norolla,
Petäjääsen kankahalla,
176. Katkoos käpyä kolme,
Päitä lehwän leikkaellos,
* Tuo käpönen tullessasi,
* Käpy hiero kynsihisi,
Kääriös käpälehesi,
182. Pian juoksi matka joutu,
Wäleä wälit samosi,
194. Otti kuusesta käpyjä,
Petäjästä helpehiä,
Ne kanto kawon kätehen,
Wei olalle Osmattaren.
201. Kapo kaato kaljahansa,
202. Eipä nouse nuorten juoma,
Ylene kawesten kalja.
* Ei kaswa kawetten kalja,
Eikä juokse miesten juoma.
203. Eikä kalja käyäksensä.
* Juoma nuorten nostoksensa.
227. Orpolastansa opetti:
232. Joki poikki, toinen pitkin,
Kolmansi wähän witahan,
Pohjon Peltojen perille,
234. Jossa tammat tappelewat,
Orihit tasan panewat;
(Tasan ottawat orihit,)
236. Rautasella kalliolla,
Wuorella teräksisellä,
* Koprin hiiwoa kokoa,
241. Rinta kulta riehätellä;
252. Walu kuona konnan suusta,
Kino ilkiän kiasta,
* Waahti juoksi warsan suusta,
Kuona otsasta orihin,
* Juoksi kuona tamman suusta,
Waahti leuoilta orihin,
266. Waka wanha Wäinämöinen
Warsin päätänsä kohotti,
Keksi mustasen merellä,
Sinerwöisen lainehilla.
Siellä kyyt olutta juowat,
Maot hierrettä wetäwät;
Sen tähen emäntä rukka
Wähemmin olutta saapi,
Kun on kyyt olosen juowat,
Maot wiertehen wetäwät.
290. Meri poikki, toinen pitkin,
Kolmansi wähän witahan,
292. Tuurin uutehen tupahan,
Palwosen laettomahan.
* Tuirin uutehen tupahan.
310. Siwull' on simanen heinä,
Mesiheinä helmoissansa,
* Ompa neien pääriwoilla,
Ompa heinä kolmisyrjä,
311. Wyöllänsä simanen heinä,
319. Kanto mettä kaulassansa,
Mettä kaulansa rajassa,
325. Yleni kawetten kalja,
328. Tahto taari tyyräellä,
Kahi kultanen kuhata.
336. Tapin waskisen taaksi,
341. Laulajani laitteleisi,
* Laulajani lainehtisi,
349. Muu kala karehtiaksi,
* Muu kala murehtiaksi,
351. Kalassa karehtiata,
358. Susi poika Loiramoisen
Sep' on laululle rupesi,
Töille wirtten työntelihen;
Ei suessa laulajata,
359 1/2. Kaswawa karehtiaksi,
361. Kalsussa karehtiata,
363. Kielen kanta kammeltunna.
* Kieli suuhun kimmeltynnä.
363. Kun ei jouwu juojoani,
Juojoani, syöjöäni,
Kun et laita laulajata,
Katsone karehtiata,
372. Katkon päältä wannekaaret,
Ulos tappini lähetän.
376. Päiwiläp' on ilman ukko,
382. Rammatki, rekirujotki,
Sokiatki, waiwasetki,
390. Kauko on kaikitse torasa,
Weitikkä werien luona.
* Se on weitikkä werewä,
Se on kaikitse torasa.
394. En tunne Ahin kotia,
Enkä Kaukon kartanoa,
Miss' on weitikkä werewä,
Kussa kaunis Kaukomieli?
402. Lemmen on lahen perällä,
404. Silmä kiero, toinen karsas,
Leuka pitkä, suu lewiä,
416. Maisin köyhiä kuletti,
419. Eipä kutsunt Kaukomieltä,
Tahi lieto Lemminkäistä.