1. Pääsi Päiwilä pitohin,
Hywä joukko juominkihin.
4. Kumu kuuluwi kujalta,
Iso rannalta ratsina.
11. Toiwoin tuulen tuntewaksi,
13. Meren rannan roiskawaksi,
15. Eipä tuuli tuullutkana,
Pino pysty wierrytkänä,
Meren ranta roiskahtanna,
Someret karehtinunna;
20. Wäki tulewi tuhansin,
Saoin kaksin käänteleksen.
* Wäki tulewi tukulla
Saksan salmilta sywiltä,
Wienan päällistä wesiltä,
Ulapoilta aukeilta.
24. Hywän rahwahan rajassa.
26. Tuntuwi wäwy wäestä:
* Tuntuwi wäwy tulewa:
29. Tantsiwalla kaprehella,
Lentäwällä liepehellä.
37. Ja wäwy pihalle saapi,
45. Rinnuksia riistomahan.
* Rinnuksia riipomahan,
Laskemaan wäwyn oroa.
51. Kylän naiset kyyhkyläiset!
* Ohoh piika pikkarainen,
Kylän palkattu kasakka!
(Kylän pantu palkkalainen.)
57. Wiekööte wäwyn oronen
Piehtaroille pehmeille,
Tasaselle tanterelle,
Kultaselle kuomikolle,
67. Waskisesta wakkasesta,
* Waskisesta kaasiesta,
Pyhäsestä pyörtehestä,
Kussa kala kultanen kutewi,
Maimat maalle pilkehtäwi.
70. Alta helpiän petäjän.
72. Pestyin otrin, lestyin lehwin,
* Lestyin otrin, pestyin kakroin,
77. Takaselle tanhualle,
* Tanhuoon takimmaisehen,
* Takasehen tanhuohon,
Ylimmäisen soimen päähän,
81. Siiwootes wäwyn oronen
Kultasista koltsahista,
89. Otsiseinän ottamatta,
91. Kamoan kohottamatta,
97. Yht' on päätänsä pitempi
Wäwy kaikkea wäkeä.
114. Oli lapsi lattialla,
Laulo lapsi lattialta:
Jopa tääll' on penkit pesty,
123. Siwuseinä on sirkan luista,
127. Orsi on osman olkaluista,
131. Lattia wesin walettu,
134. Penkit pienistä kiwistä.
135. Uuni on waskesta walettu,
Saatu pankko paasiloista,
(Pankko saaren paasiloista,)
Karsina kapehen luista.
143. Kohin kullaista rahia,
Rinnoin ristirahwahasen.
164 1/2. Mustentaa wäwyni silmät.
* Mustuttaa wäwyni kaswot.
174. On kun kulta kotsahaiset,
170. Kylän naiset kyyhkyläiset,
185. Ompa tuopin totta tehä,
188. Siman haarojen sisästä,
221. Pahanko panin oluen,
Wainko keitin wiinan wienon;
227. Kukapa tässä kukkujana,
Kenkä kielin laulajana,
244. Huomenemme huokiaksi.
247. Tahi suuressa su'ussa,
249. Ku saisi käen kätehen,
* Saajoa käen kätehen,
Lihan toisehen liha'an,
264. Jälestä parantelewi.
296. Kansassa kasuawassa.
306. Kaljat koskena kohoa,
* Wiinat wirtana wilata,
308. Kaunehissa kartanoissa,
366. Sitte huusi huiahutti
Tuossa Tuonelan joessa:
Tuo wenettä Tuonen tytti,
Lauttoa Manalan lapsi.
Tuonen tyttäret toruwat K. IX: 85
-- -- -- -- --
Toki ma sanon toetki,
Jos wähän walehtelenki:
Olin Pohjolan pioissa,
Sariolan juomingissa,
Parahina laulajina,
Tietäwimpinä runoina.
Laulon päiwän, laulon toisen,
Niin päiwänä kolmantena
Rikkohen reki runoilta,
Jalas taittu laulajalta,
Kapla koiwunen kalahti,
Jalas paasinen pakahtu.
Läksin Tuonelta oroa,
Manalalta wääntieä,
Reen uuen laatiani,
Ratsun on rakentoani.
Tuo wenettä Tuonen tytti,
Lapsi Kalman karpasoa.
Tuonen tyttäret sanowat,
Kalman immet kolkuttawat:
Paljo on tänne tulleheita,
Wähän täältä lähteneitä.
Sillon wanha Wäinämöinen
Meni mustana merehen j.n.e.
369. Koprin käärin kokkaroissa,
376. Silotellen siian päitä.
Wiiestoista Runo.
1. Jo oli wiikko häitä juotu,
Toinen pietty pitoja,
12. Pirtin pienen puhtautta?
13. Et issu ison hywyyteen,
Et emännän armauteen, j.n.e.
18. Nuoren neien armahutta,
20. Kanamarjan kauneutta.
24. Walmis walwateltawasi;
26. Puoli palmikoitsematta.
* Toinen palmikoittawalla.
31. Wast' on käsi hiemotetttu,
* Hia on toinen hiemotettu,
38. Toinen kengitettäwänä.
46. Wiikon wiipy, kauan wuotit,
Et enämpi wuottanekkan,
Jo nyt alli annetahan,
Kanawarsi kaimatahan,
Kaswatin kun kananpoian,
Sorsalinnun suorittelin.
48. Mene nyt myöten myöty neiti,
* Mene nyt myöen m. n.,
52. Kiiwas kihlan otantahan.
* Kiires kihlan otantahan.
56. Kun lait kautun kaupan,
61. Emosi elämämailta,
* Oman emosi elolta,
Kantajasi kainaloista.
74. Käyä päiwäksi käkesit,
Tahi kuuksi kulkewasi,
84. Polweksi emon elolta.
94. Silta lautoa lewempi,
108. Noinpa polonen pakisin:
139. Mitä liekkän mieli muien,
152. Ellös ollo milläskänä,
154. Ei sinua suolle wieä,
Eikä ojalle oteta;
158. Se on seppo sen mokoma,
Wielä taitawa takoja.
159. Taitawaisimman takojan.
171. Warpa wartalon sukaillut.
174. Ompa tällä sulhasella
194. Ompa kuusin kultawöitä,
Wiisi willaista hametta,
Neien nuoren wyötelläte,
Hanhuen hamehtiate.
Ompa tällä sulhasella
Telat täynnä tynnyriä,
Tynnyrit olutta täynnä,
Juoa jouten ollessasi,
Kielin mittaellaksesi,
Kyllin syöä, kyllin juoa,
Kyllin antoa kylälle.
197. Länkilöille lekkumassa,
218. Jos talo epätapanen,
Talo tapoja kysywi,
Jospa mies epäpätönen,
Mies on mieltä koittelewi.
224. Anopin lihaista kieltä,
228. Akka karhu kiukahalla,
230. Nato nauloina pihalla;
244. Elä suihki sutsunatta,
246. Eläkä räimä rätsinättä,
* Eläkä räihkä rätsinättä,
247. Elä kengättä kehäjä.
* E. k. kemaja (kepäjä).
259. Lattia joka pyhäksi.
263. Aina tuolilla asua,
Eikä pestyn penkin päässä.
294. Suuren leiwän leipojaksi,
Leiwän paksun paltehille,
Jauhopuuron partahalle.
305. Neuo sie meiän kanoa,
Opastellos orpolasta
Witsasella willasella,
Ruoskuella ruokosella;
Ellös raipalla rapaja,
Nahkasiimalla siwalla;
Wiel' on wiisi weljeänsä,
Seitsemän emonsa lasta,
Jänön jälen polkiata.
322. Koiwu korpinotkelmasta,
352. Aina pään pesemistäsi,
Enemmän imettämistä.
357. Joien ma keralla kaswon.
381. Katajat kataikoilla,
Terwaskannot kankahilla,
383. Kaikki weessä puun wesoimet,
Lepän lehet, koiwun kuoret,
Hongan oksat, kuusen juuret,
Kaikki jättelen hywästi,
Kaikki toiwon terweheksi.
390. Käs' on kirjokintahissa,
392. Jalk' on toinen jalaksella,
Toinen reisien wälissä.
* Jalk' on saksan saappuessa,
Toinen neien reittä myöten.
399. Niin tuli jänön jälille;
419. Niin tuli rewon jälille;
427. Rewon poika rellitellyt.
439. Niin tuli jälille karhun.
* Niin tuli suen jälille.
446. Susi on tästä poikki juossu,
Hukka huhtonut ylitse.
451. Suen juoksewan jälillä,
Aina käyän askelilla,
460. Syöt sie liemettä lihoa,
Apat werta kauhasetta.