Jääkylmin katsein katselet
sä aina, aina mua —
Voi, oisko aika mennyt tuo
jo voinut unhoittua?
Jääkylmin katsein katselet,
et viihdy seurassani —
Voi, oisko taasen tyhjiä
mun olleet unelmani?
Mä lankeen yöhön pimeään,
oon murhemieliä keito.
Sä kartat, kartat katsettain,
käyt ohitseni, neito.
Käyt ohitseni vieraana;
et enää tunne mua.
Voi, oisko aika mennyt tuo
jo voinut unhoittua?