Sun vertaisinko kukkaan nukkuvaan,
tuon laakson lemmikkihin ihanaan,
min katse on niin kaihomielinen,
tai taivon kevät-öisen tähtehen,
mi läpi välkkyy sumun etäisen?
Sun katseesi on täynnä kaihoa
kuin katse lemmikinkin laaksossa,
ja kaihomielin katsoo tähtikin
tän elon murheisiin ja taistoihin —
niin katsoo se kuin katsot sinäkin.
Kulkuripoika.
Älä, äitini, itke ja vaikerra,
Älä suotta sä huolia kanna!
Minun silmiini siintävi maailma,
niin suurena, kauniina, kirkkahana,
ja mun täytyy se tuntea, nähdä,
kotitöllissä viihdy mä en!
Kotitölli on ahdas ja pienoinen,
mutta maailma on suuri ja laaja;
kotipeltoja muokata tahdo mä en:
minä teitä ja polkuja lemmitsen
ja kulkurin pussia kannan
ja riemuisa mieleni on.
Minun täytyvi maailman riemusta
tuhat tuntea tuulahdusta!
Oi, äiti, jos tietäsit millaista
on kaihota, kaihota, kaihota,
ja mä kaihoan, oi, minä kaihoan
ulos ilmahan raittihiseen!
Ei viihdytä, ei, mua synkeys tää,
tämä rauhallisuus, tämä tuska!
Tämä työ se on raskasta, jäädyttävää,
vapautta mä mielin jo hengittää —
Oi, jääkösi hyvästi, äiti,
nyt on riemuisa poikasi sun!
Samettisilmä.
Hei, sinä heilani samettisilmä,
kankahan kaunein kukka,
kuulehan kuinka ma haastan sulle,
tyttöni pellavatukka!
Yksin on ollessa päivyet pitkät,
illat on ikävät, tummat;
yksin on ollessa murheisna mieli,
suuret on surujen summat.
Paras on meidänkin yhtehen mennä,
paras on paiskata kättä,
paras on luvata, ett' emme koskaan
aio toistamme jättää.
Mitä sinä arvelet, samettisilmä?
Hei, sinä hymyät mulle!
Siis se on päätetty, siis se on päätetty!
Tavarani annan ma sulle.
Minä annan sulle, ja sinä annat mulle,
yhtehen kaikki me lyödään,
yhdessä töllissä asutaan
ja yhdessä pöydässä syödään.
Hei sinä heilani samettisilmä!
Ilo nyt on alkava vasta!
Onnetar-neiti jo hellien katsoo
minuakin, syksyn lasta.
Voi sua, veitikka!
Voi sua, veitikka, voi sua, tyttö,
kohta sä, kohta sä hurmasit mun
katseilla kummilla, silmillä tummilla:
orjasi, orjasi nyt olen sun.
Voi sua, veitikka, luullut en oisi,
että mun voisit sä kahlehtia,
katseella yhdellä orjaksi tehdä,
katseella yhdellä ainoalla.