Minä korpehen kauaksi muutan,
ja sinne mä töllini teen,
ja peltoni vierelle raivaan
mä kuultavan, kirkkahan veen.
Teen töllini hongista korven,
ikikuusista teen minä sen
ja tyttöni tummean saatan
mä alle sen orsien.
Me raadamme, raivaamme kaksin,
työn teemme me yhdessä,
ja vaikkakin pakkanen paukkuu,
niin meillä on lämmintä.
Ilo aina se kattohon kumpuu,
ja kirkas on päivä ja yö,
ei raadanta raskaalta tunnu,
on helppoa toimi ja työ.