Tämän huudon kuullessaan kaikki miehet juoksivat laivan peräpuolta
kohti. Minä juoksin muiden mukana.
Ehtiessämme peräkannelle huomasimme me mustan kokin, "Lumipallon",
kapteenin ja perämiehen käsissä, ja he löivät häntä paksuilla köysillä
saattaen hänet huutamaan täysin kurkuin. Kumpikin oli kiihtynyt ja
vihoissaan noituen kovalla äänellä antaessaan iskujaan, ja miehen selkä
osoitti jo heidän kostonsa ankaruuden.
Jotkut merimiehistä ollen yhä levottomia kuulemastaan "tuli"-huudosta
vaativat selitystä, joka annettiinkin heti. "Lumipallo" oli mennyt
alas varastohuoneeseen isonkajuutan alle aikoen laskea paloviinaa
suuresta, tätä ainetta sisältävästä tynnyristä, jota pidettiin siellä.
Varastohuoneeseen pääsi vain pienestä luukusta itse kajuutan lattiassa,
ja kun paikka oli väliseinällä erotettu muusta ruumasta, oli se
tietysti aivan pimeä. Tästä syystä kokilla oli ollut mukanaan sytytetty
kynttilä, niinkuin hänellä oli aina tapana sellaisissa tilaisuuksissa.
Ei tullut täydelleen selville, miten hän oli menetellyt kömpelösti,
sillä neekeri samoinkuin useimmat "Pandoran" miehet olivat aina veden
suhteen tehdyn huomion jälkeen yhtä mittaa puolijuopuneessa tilassa.
Tälläkin hetkellä sekä perämies että kapteeni olivat ilmeisesti
miltei juovuksissa ja antoivat vain puoliksi sattuvia vastauksia
miesten kiihkeisiin kysymyksiin, miesten, jotka yhä olivat levottomia
"tuli"-huudosta, mikä oli saanut heidät tulemaan laivan perään.
"Lumipallo" selitti tapauksen itse jälkeenpäin. Näytti siltä, että
viinatynnyrissä ei ollut tavanmukaista tulppaa eli sulkuhanaa, ja
että kokilla oli tapana laskea nestettä tapinreiän läpi tavallisen
ammennusastian avulla. Tavalla tai toisella -- tietysti juopuneen
neekerin huolimattomuuden takia -- palava kynttilä oli luiskahtanut
hänen sormistaan ja pudonnut suoraan tapinreikään. Viina oli salaman
nopeudella syttynyt tuleen, ja tulta, savua, sekä liekkejä tulvi
lävestä ilmoille.
Alussa päätti kokki rangaistusta peläten olla tekemättä hälytystä ja
hankki itselleen kannelle tultuaan ämpärin vettä niin nopeasti kuin
saattoi. Hän palasi tämä mukanaan ja valoi veden tynnyriin koettaen
sillä tavoin tukahuttaa liekkejä. Se kaikki ei hyödyttänyt mitään --
sininen liekki kiemurteli ylöspäin niinkuin ennenkin, tullen joka hetki
voimakkaammaksi, kun paloviina itse kävi kuumemmaksi ja yhä suurempi
määrä sitä joutui tulen valtaan. Näytti siltä, että kokki oli tehnyt
useita matkoja edestakaisin varastohuoneesta kannelle, ennenkuin
tunnusti, mitä oli sattunut, tai varoitti ketään vaarasta, johon alus
oli joutunut.
Lopulta kuitenkin hänen taaja edestakaisin kulkemisensa vesiämpäri
mukanaan herätti perämiehen huomiota, ja silloin havaittiin, että
paloviina oli tulessa, sillä nyt oli neekerin pakko tunnustaa totuus.
Sitten nostettiin huuto tulesta, mikä oli kutsunut miehistön pois
pirullisesta aikomuksestaan.
Kapteenin ja hänen perämiehensä käytöksestä olisi voinut otaksua,
että tuli oli sammutettu, ja jonkun aikaa uskottiinkin että asia oli
siten. Varmaankin he olivat nähneet, että tuli oli sammunut, ennenkuin
rupesivat muokkaamaan syyllistä niinkuin tekivät? Sellainen olisi ollut
luonnollinen johtopäätös, ja siten jokainen arvosteli asiaa. Pian kävi
selville, että he arvostelivat väärin. Molemmat päällysmiehet olivat
puolihulluja juoman ja raivon vaikutuksesta ja he olivat käyneet
neekerin kimppuun koettamatta saada tulta talttumaan, sekä purkivat
kiukkuaan iskuihin, neekerin ulvomistaan ulvoessa täyttä kurkkua sekä
yhdistäessä armon huutoihinsa pelästyttävämmän huudon "tuli!" Tämä se
oli niin äkkiä saanut miehistön levottomaksi.
Oliko tuli sammunut? Vai paloiko se yhä? Nämä kysymykset kulkivat
suusta suuhun nopeasti ja levottomasti lausuttuina.
Niin pian kuin oli päästy selville, missä asia oli tapahtunut, syöstiin
kajuuttaan -- miehet tunkeutuivat yhdessä sisäänkäytävästä ja astuivat
toistensa kantapäille innoissaan, jota he osoittivat tullakseen
selville totuudesta sekä päästäkseen kauheasta epätietoisuudesta.
Laivalla ei näet tapahdu mitään onnettomuutta, jota pelättäisiin niin
paljon kuin tulta.
"Pandoran" miehistön epätietoisuutta ei kestänyt kauan. Se tuli
varmuudeksi -- varmuudeksi, ettei tuli ollut vielä sammutettu!
Tullessaan kajuuttaan näkivät he sen yhdellä silmäyksellä. Sakeata
rikkipitoista savua nousi avoimesta luukusta, ja kajuutta oli jo täynnä
sitä. Täytyi olla tulta saamaan aikaan sellaista savua, ja tulta, joka
yhä oli vireillä sekä toimessa, sillä se ei ollut semmoisen tulen
savua, joka oli äskettäin sammutettu! Ei, se oli yhä vireillä -- yhä
palamassa -- -- yhä leviämässä ja kasvamassa! Tämä kävi kaikille
selväksi heti kun he astuivat kajuuttaan ja näkivät savun tulvivan
luukusta.
Mutta jos jonkun mielessä vielä oli epäilystä, hälveni se pian, sillä
tuolla hetkellä kuultiin kova räjähdys alhaalta varastohuoneesta --
aivan kuin luodittoman ammuksen laukaisu tai höyrykattilan räjähdys
-- ja miltei yhtä aikaa pamauksen kanssa syöksyi luukusta ylös paksu
höyryvirta johon oli sekoittuneena sinisiä liekkejä.