ja, vielä parempi, ruumiilliselle työlle, joka sinua väsyttää ja
vapauttaa kaikista himollisista ajatuksista. Väsy niin, että uni olisi
sinulle todellisena lepona. Muista, että se joka ei hillitse itseään ja
on toimeton, ei voita koskaan himoaan. Koeta panna maata aina
ruumiillisesti väsyneenä.
3) _Vältä_ kaikkea, mikä voi herättää sinussa kiihoitusta, niinkuin:
likaisia puheita, viettelevää lukemista, kuvia, huvituksia, musiikkia,
tovereita. Valitse työsi, virkistyksesi, toverisi silloin, kuin
täydellisesti hallitset itsesi, ja sittemmin pysy tässä vaalissasi. Jos
olet pakotettu jäämään sinne, missä sinun on kuuleminen ja näkeminen
aistillisia asioita, niin tarkastele ankarasti tunteitasi, kunnes
pääset lähtemään. Niin kauan kuin olet siellä, älä katsele, älä
kuuntele, ole ääneti, älä naura. Ei ole tavallisesti helppo päästä
erille viettelyksistä, kun itse omasta tahdostasi olet niihin
sukeltunut.
4) _Koeta unohtaa itsesi_: niinkauan kuin ihminen ajattelee toisia ja
pitää toisista enemmän huolta kuin itsestään, hän _pysyy_ puhtaana;
aistillisuus on vaan yksi oman itsensä hemmottelemisen pahimpia
muotoja.
5) Kiusauksen vähänkin alkaessa ala taistella sitä vastaan ja ennen
kaikkea muuta paikkasi ja toimesi: siirry toiseen huoneesen ja, jos
mahdollista, heti ryhdy johonkin ruumiilliseen työhön.
6) _Älä koskaan joudu epätoivoon_, äläkä sorru hengessä, älä mene
pahasta vielä pahempaan; kiusauksen hetkenä, lankeemuksenkin hetkenä
älä joudu epätoivoon, vaan sano itsellesi: lankean, mutta inhoon
lankeemista, ja tiedän, että vaikken tänään, niin huomenna tulen
voittajaksi.
* * * * *
Tunnettu englantilainen kirjailija ja taidearvostelija John Ruskin on
kahdessa kirjeessään eräälle nuorelle miehelle, oppilaallensa, joka
kysyi häneltä neuvoa miten olisi taisteltava sukupuoliviettiä vastaan,
lausunut seuraavia mietteitä, jotka henkivät tervettä järkeä ja totista
uskontoa.
"Te kirjoitatte olevanne pakoitettu alituisesti ponnistamaan voimianne
säilyäksenne paheesta. Entä jos te järkityöhönne liittäisitte leikkejä,
jotka kysyvät voimaa, tai, vielä paremmin, turvautuisitte hyödyllisen
ruumiillisen työn apuun? En luule, että Jumala olisi pannut ihmiseen
semmoisia intohimoja, joita ei voisi, jos se tulee tarpeelliseksi,
tukehuttaa joillakin terveillä keinoilla.
"Minä mielelläni sitoisin teitä lupauksellanne, jos pitäisin sitä
hyödyllisenä. Vaan minä ajattelen, ettei ole mahdollista säilyttää
luonteiden puhtautta ja pyrintöjen ylevyyttä muulla keinoin, kuin
sisällisen henkisen voiman avulla, joka aina vastaa, kun sen puoleen
käännymme. Koettakaa tottua tällaiseen mielentilaan, ja teille tulee
tarpeettomiksi annettujen lupausten siteet; päinvastaisessa tapauksessa
lupaukset eivät auta -- te rikotte ne, ja tulette pitämään itseänne
paljoa onnettomampana. Kaikkein tärkeintä meille elämässä on oppia
kieltäytymään; ei ole niin tärkeätä tehdä joku päätös, kuin luopua
jostakin; meille on vähemmin tarpeen urhoollisuus kuin nöyryys. Joka
kerran on antautunut jumalallisen lain, tahdon alaiseksi, se ei tahdo
enää alistua minkään muun alaiseksi"...
Jonkun ajan kuluttua Ruskin kirjoitti toisen kirjeen samasta asiasta
samalle nuorelle miehelle:
"Hyvin väsyttävän päivän perästä istuudun teille lyhyesti vastaamaan.
Otan vastaan teidän lupauksenne, jos sitä tahdotte; toivon, että
tiedätte, mistä on haettava voimaa pitämään sananne.
"Muistakaa yhtä ainoata: kun kiusaus tulee, ei mikään ihmisvoima voi
kestää taistelua, tai sanon -- harva voima; ainoa pelastus on paeta
viettelystä. Heti särjette ajatukset, kun annatte niille toisen
suunnan. Ei auta järkisyyt eivätkä lujat päätökset; ainoa keino voittaa
kiusausta on kääntää siitä pois silmät ja ajatukset.
"Jollette vielä ole kokeneet, niin aikaa myöten saatte nähdä, mikä
omituinen, kummallinen voima itää täydellisessä ajatuksen ja ruumiin
puhtaudessa; se antaa jokaiselle sielun toimelle terveen henkisen
merkityksen ja antaa ihmiselle henkisen mahdin, jota ei voi millään
muulla tavalla saavuttaa. Spenser [englantilainen runoilija 17
vuosisadalta] on erinomaisella tavalla kuvannut tämän voiman
kaikkivoittavan Britomartan muodossa.
"Kun minä sanon, ettei ole ihmisvoimaa, joka pystyisi lannistamaan
himon kiusausta, -- myöskin pako voi näyttäytyä turhalta, -- minä
tahdon sillä sanoa, että pahetta vastaan taistelemista varten on
tarpeen henkinen voima, mikä tulee ainoastaan sen luo, joka on
kääntynyt pois kaikesta maallisesta turhuudesta. Teidän kirjeenne
kysymykseen minä voin ainoastaan vastata: lukekaa evankeliumia. Minä
tiedän ainoastaan yhden kirjan, joka selvästi puhuu teoista ja uskosta:
se on evankeliumi. Lukekaa siitä kaikki, mikä tätä kysymystä koskee.
Minä luulen teidän tulevan johtopäätökseen, että jollei teoissa olekaan
itse pelastus, niin kaikissa tapauksissa niissä on tie pelastukseen,
ainoa tie. Kristus sanoo: 'Kun olette kaikki täyttäneet, sanokaa: me
olemme kelvottomat palveliat!' Hän ei sano: 'Älkäät tehkö mitään.
Kaikki kääntyy parhaaksenne, jos sanotte: me olemme kelvottomat
palveliat.' Tehkää, tehkää, tehkää. Lukekaa vuorisaarna. Kaikki siinä
puhuu samaa: 'tehkää'. Luullakseni syntyvät kaikki kinastukset
kristittyjen kesken heidän vastenmielisyydestään yksinkertaisiin
tekstin sanoihin: 'joka kuulee minun sanani ja ne tekee' -- --
Katolilaiset ovat keksineet tekojen asemesta maksaa rahoja ja rukoilla,
skotlantilaiset ovat asettaneet tekojen sijaan uskon, englantilaiset
hartauden j.n.e. Mutta vähin kaikista näyttää kukaan ajattelevan
kysymyksen olevan raskaan ristin ottamisesta ja kantamisesta. Koettakaa
lakkaamatta täyttää Kristuksen oppia. Siinä löydätte voiman ruveta
tahtomaan ja tehdä. Silloin saatte tietää onko tämä oppi Jumalalta vai
ei."
* * * * *
Nuorisossa pidetään niin sanottuja "yövuotoja" kumoomattomana
todistuksena siihen, että sukupuolinen yhdyselämä on luonnon oma käsky
ihmiselle, ja käsitetään niiden ilmaantuminen ikäänkuin kutsumukseksi
luonnon puolelta tähän elämään.
Näin ollen hän voi kieltäytymisestä ajatella: mitäpä se minua
hyödyttäisi, kun yöllä kumminkin kadotan saman siemenen, jonka olen
kieltäytymisellä säilyttänyt, Ja hän kuvailee että luonto nauraisi
hänelle hänen selkänsä takana.
Kysymys on todella antanut jonkinlaista vaikeutta niille siveyden
opettajille ja lääkäreille, jotka vaativat kieltäytymistä vietin
tyydyttämisestä vaan ulkopuolella avioliittoa, koska se vasta
avioliitossa muka muuttuu luonnon käskyksi. Vaikeata on, kun yövuodot
käsitetään ihmisen ruumiinrakennuksen luonnolliseksi ominaisuudeksi,
selittää miksi tässä tapauksessa luonnon järjestyksellä ei olekaan
ratkaisevaa sananvaltaa.
Ainoastaan uskonnolliselta kannalta arvostellessa tätä kysymystä ei ole
tätä vaikeutta, sillä silloin kieltäytyminen ei tapahdu minkään
terveydellisen hyödyn vuoksi, vaan ainoastaan puhtauden itsensä vuoksi.
Mutta muuten tuntuvat yleiset havainnot siemenvuodosta kovin
puutteellisilta.
Millä tavalla se on ruumiillisen luonnon ominaisuus? Valittavathan
siemenvuotoa juuri ne, jotka eivät suinkaan ole noudattaneet
kieltäytymistä. Eikö se ole luonnon välttämättömyys vasta silloin kun
on ensin totuttu viettiä tyydyttämään?
Siemenen muodostus miehellä näyttää riippuvan suuressa määrin hänen
ajatuksistansa. Tarkkojen personallisten havaintojen mukaan voi
varmuudella sanoa, että aistilliset ajatukset "keräävät" siementä.
Merkillisimpänä tosiasiana voi myöskin mainita, että aistillisten
ajatusten voittaminen ja karkoittaminen sisällisen taistelun avulla
erityisesti keskeyttää siemenen erottautumista ja pitkittää yövuodon
tuonnemmaksi. Yövuodot näyttävät kyllä seuraavan jonkinlaista ihmisestä
riippumatonta aikakautisuutta, niin että voisi tuntua niinkuin luonto
tässä olisi yläpuoleltamme. Itse asiassa on tämä aikakautisuus
kuitenkin meidän entisten tapojemme tuote. Se on näin ainoastaan
senvuoksi, että me emme ole tottuneet tekemään mitään haltitaksemme
aistillisuutta, vaan olemme antaneet sen hallita meitä, ja
aikakautisuus on luonnon menettelyn ainainen ominaisuus. Ryhtyessä
vihdoin taisteluun, voittoisaankin, aistillisuutta vastaan, voi kulua
monia aikoja ennenkuin saa tämän aikakautisuuden muuttumaan. Kun se on
tuote eli ilme meidän vuosikausia noudattamistamme tavoista ja
ajatuksista, niin vaatii se muuttuaksensa myöskin vastaavan pitkää
aikaa.
Joka koko sydämmestään pyrkii puhtauteen, hän saa ennen tai myöhemmin
huomata, ettei yöllinen siemenvuoto ollutkaan mikään luonnon
välttämättömyys, vaan ainoastaan ruumiissa oleva jäännös hänen
entisistä tavoistaan ja ajatuksistaan, joka askel askeleelta poistuu
hänen uusien tapojensa ja ajatustensa tieltä. Siemenvuoto ei lakkaa
niinkauan kuin ajatusten puhtaus vasta koetetaan sisällisen taistelun
kautta saavuttaa. Se lakkaa vasta silloin kuin ajatusten puhtaus on
muuttunut tavaksi, niin että likaiset, siementä erittävät ajatukset
eivät enää herääkään. --
Tästä asiasta on _Eliza B. Burnz_ kirjoittanut hyvin sattuvasti.
Kääntyen vanhempien, lääkärien ja koulunjohtajien puoleen hän sanoo:
"Rohkenen kääntää teidän huomionne muutamiin mielipiteihin sperman
(siemenen) muodostumisesta ihmisruumiissa. Minun tietääkseni näitä
mielipiteitä eivät tähän asti ole hyväksyneet lääkärit eikä yleensä
yleisökään.
"Ihmisruumiin tutkijat ja ne, jotka ovat kirjoittaneet siitinelimistä,
tavallisesti otaksuvat, että sperma eroittuu ruumiissa samaten kuin
sappi, mahanalusrauhasen neste, sylki ja muut ihmiselämälle
välttämättömät eritykset, jotka, kerran synnyttyänsä, ovat käytettävät
ja sitten poistettavat elimistöstä.
"Tämmöisen teorian loogillinen johtopäätös on se, että jokaisen miehen
tai noin 14-15 vuotisen pojan terveys vaatii poistamaan ruumiista tätä
sperma-muodostusta säännöllisten tai epäsäännöllisten väliaikain
perästä yhtymällä toiseen sukupuoleen taikka omakätisen kosketuksen
avulla, jollei sperman muodostus tapahdu tahottomasti unen aikana.
"Lopullinen johtopäätös on se, että luonto itse vaatii sukupuolia
rajattomaan yhteiselämään, tai, että koska sitä yhteiskunta ei salli,
on välttämätöntä ylläpitää haureuslaitoksia. Kuitenkin sekä miehen että
naisen siveellinen luonto nousee tämmöistä johtopäätöstä vastaan, eikä
siis voi olla epäilemättä semmoisen teorian totuutta. Minä puolestani
olen sitä mieltä, että tämä kaikkien tunnustama teoria perustuu
ainoastaan siveettömyyteen, joka hävittää yhtaikaa ihmiskunnan sekä
elämän että onnen.
"Ihminen on sitä, mitä hän ajattelee, se on klassillinen totuus. Jos
poika saapi tietää kirjoista tai vanhemmilta tovereilta, että 14 tai 15
vuoden ijässä sperma välttämättä eroittuu ja kerääntyy, ja että tämä
tapahtuu hänen tietämättään ja tahtomattaan, -- ettei hän voi sitä
vastustaa, ja että terveyden säilyttämiseksi hänen on välttämätöntä
aika ajoin tavalla tai toisella toimittaa ulos ruumiistaan tuota
muodostusta, niin hän heti alkaakin menetellä tämän vakaumuksensa
mukaan.
"Tuo sperman vertaaminen sappeen, mahanesteesen j.m.s. on hyvin
mielivaltainen vertaus lääkäreiltä. Se vahvistaa nuoren miehen aivoissa
tuota teoriaa ja antaa hänelle tukea hänen tuhoa tuottavissa
tavoissaan. Mutta pankaa sapen sijaan vertaukseksi kyyneleet, ja te
herätätte nuorukaisen aivoissa ihan toisellaisen käsityksen. Jokainen
tietää, etteivät kyyneleet ole välttämättömät elämistä ja terveenä
pysymistä varten. Ihminen voi olla aivan terve eikä olla itkenyt
viiteen jopa viiteenkymmeneen vuoteen, Kyynelaine on aina saapuvilla,
mutta niin vähässä määrin, ettei sitä voi huomata. Kyyneleet ovat aina
valmiit odottamassa syytä vuotaakseen, mutta ne eivät keräänny eivätkä
tee vahinkoa ihmiselle, vaikkei niitä vuodatetakaan jokapäivä, joka
viikko tai joka kuukausi. Elimistö valmistaa kyynelten perusainekset;
ne ovat aina valmiit tarvittaessa erottumaan ja vuotamaan. Mutta jos ne
erottuvat, kerääntyvät ja vuotavat ilman vastaavaa syytä, ilman
ruumiillista hermostusta tai henkistä liikutusta, niin lääkäri heti
päättää, että kyynelrauhaset ovat vialla. Olen vakuutettu siitä, että
paljnn enemmän yhteyttä on kyynelten ja sperman välillä näiden
luonnollisessa erottumisessa ja käytännön tavassa, kuin sapen tai
mahanesteen ja siemenen välillä.
"Niin kyynelten kuin siemenenkin vuodatus ei ole välttämätön elämiselle
ja terveydelle. Sekä edellinen että jälkimäinen on suuressa määrin
mielikuvituksen, tunteiden ja tahdon alainen. Sekä edellisen että
jälkimäisen vuodatus voi silmänräpäyksessä pysähtyä välittömän
sieluntoiminnan vaikutuksesta.
"Jos miehet ja pojat ymmärtäisivät ja tuntisivat, että
siemenmuodostuksen salliminen ilman järjellistä ja vastaavaa syytä on
yhtä alentavaa kuin kyynelten vuodattaminen turhanpäiväisistä syistä,
ja että paitsi sitä aiheeton siemenen vuodatus on elämän voimain
hävittävää tuhlausta, niin varmaan itsesaastutuksen, siveettömän elämän
ja aviollisen kohtuuttomuuden tavat suuressa määrin vähenisivät.
"Syy, miksi tätä ainetta on niin vaikea käsitellä, ei ole ainoastaan
siinä arkaluontoisuudessa, jota pelätään siitä puhuttaissa, vaan
pääasiallisesti siinä, että enimmät ihmiset syntyvät luonnottomasti
kehittyneillä siitinvieteillä. Edellisten sukupolvien siveettömyys on
synnyttänyt meissä liiallisen siittimellisen kiihkoisuuden, ja sitä voi
vastustaa ainoastaan kasvattamalla nuorisoa siveyteen ja levittämällä
yleisesti tietoa siitos- ja synnytys-elimien luonnollisista tehtävistä.
"Määrätessään terveysopin perusteita sukupuolielämässä on tiedemiesten
hyvin tarkkaavasti käsitteleminen teoriojansa tästä aineesta. Teoriat,
joiden tuloksena on turmiollisia seurauksia ja jotka eivät lupaa
huojennusta niissä epäkohdissa, jotka nyt vaivaavat ihmiskuntaa, eivät
voi olla herättämättä epäilyksiä vastaansa.
"Muistan, kuinka kipeätä minulle teki, kun kerran, lopetettaessa
fysioloogista luentoa himoista, eräs nuori mies huudahti epätoivoisella
äänellä: 'Mitäs meidän nuorten sitten on tekeminen! Me tahdomme elää
hyvin, mutta meidän himomme ovat väkevät? te lääkärit ette sano meille,
mitä meidän on tekeminen!?' Luennolla oli saapuvilla lääkäreitä, mutta
ei kukaan sanonut sanaakaan tukeakseen nuorta miestä kieltäymyksen
tiellä.
"Hyvin luultavaa on, että vertaava fysiologia ja anatomia suuressa
määrin tulevat edistämään oikeain käsitysten syntymistä ihmiselimistön
luonnollisista ominaisuuksista. Luulen, että villihirven tai apinan
siittim eilisen rakenteen tutkiminen ja sen vertaaminen inhimilliseen
on paljon auttava ratkaisemaan kysymystä ihmisen siittimellisistä
toimituksista. Tämä tutkiminen on osoittava, onko yksinkertaisen ja
turmeltumattoman luonnonlain ja inhimillisen onnen kanssa sopusoinnussa
se seikka, että sperman syntyminen ja muodostuminen ihmisellä on
niin alituinen ja niin runsas kuin ei yhdelläkään eläimellä. Voi
ainakin kysyä, eikö ihmisessä tapahtuva sperman kerääntyminen ja
eroittautuminen ole suuressa määrin tavan seuraus, aivan niin kuin
ylenmääräinen syljen vuoto on seuraus samaten kehitetystä sylkemisen
tavasta. Jotkut ihmiset kehittävät siihen määrään tämän tavan, että
voivat täyttää syljellään lähes kaksi pulloa päivässä. Toiset taas
sylkevät hyvin harvoin.
"Vanhempain ja kasvattajain ehdoton tehtävä on ehkäistä huonoja
siittimellisiä tapoja lapsissa ja nuorisossa. Paitsi suoraa opetusta
tässä aineessa, lapsia on aikaisesta ijästä pitäen kasvattaminen
itsensä-hillitsemisen tapoihin. Seuraavassa lausunnossa sisältyviä
mielipiteitä ajatelkoon syvästi jokainen kasvattaja:
"Ei ole tapaa, joka enemmän vaatisi harjaantumista, kuin
itsensä-hallitsemisen tapa. Tässä tavassa on niin paljon elämälle
tärkeätä, että ainoastaan sen kehittymisen mukaan voi arvostella miehen
miehekkyyttä ja naisen naisellisuutta. Osata tehdä oma minuus yhdeksi
luontomme korkeimpien puolten kanssa ja alistaa sille alhaisemmat
puolet, ylentää eläimellinen luontonsa oman tietoisuutensa korkeuksiin
-- se on se päavoima, joka antaa elämää ihmisen koko olennolle. Kuinka
tämä on kehitettävä lapsessa, -- siihen on jokaisen vanhemman
vastaaminen, -- se on jokaisen nuorukaisen asia. Tie, joka sinne
johtaa, ei ole salainen eikä monimutkainen. Itsensä-hallitsemisen tapa
on ainoastaan kerta kerralta tapahtuvien kieltäymysten tuote, on
uudistuva voitto aistillisten vaikutinten yli, halujen tuomitseminen,
velvollisuuden tunto mielitekojen keskellä. Se, joka on tämän tavan
omaksensa saanut, joka voi järjellisesti hallita itseänsä ilman
sairaaloista voimain ponnistusta, joka on himojensa herra, hänellä on
itsessään totisen herruuden ja tosi onnen lähde.
"Voima ja tarmo, jotka tähän käytetään päivä päivältä ja tunti
tunnilta, eivät kulu eivätkä edes vähene; päinvastoin, ne kasvavat
käyttämisestä, tulevat harjoittamisesta vaan voimakkaammiksi, ja
(vaikka ovat tehtävänsä tehneet entisyydessä) muodostavat koetun,
luotettavan ja mahtavan aseen tulevassa taistelussa korkeammilla
aloilla.
"Maailman historian alkuaikoina ovat siittimellisistä tarpeista
riippumattomat olosuhteet tehneet naisen miehen orjaksi. Jos sukupuolet
olisivat tasaväkiset, jos niillä siittimellisissä suhteissa olisi vapaa
valta valita ja hylätä, jos he merkitsisivät yhtä rakkauden kaikilla
asteilla, alkaen mielipiteiden vaihdosta, siihen yhtymiseen saakka,
jonka tarkoitus on jälkeläisten synnyttäminen, -- minä luulen, että
tämä tasa-arvoisuus miehen ja naisen välillä ehkäisisi sitä liiallista
yhtymisen halua, joka on vallinnut miestä siitä saakka kuin me
ihmiselämää tunnemme, ja joka silloin läheni ja nyt on melkein maniia,
mikä tuottaa koko ihmissuvun onnettomuuden."
Eräs kirje.
Te kysytte minulta eikö ole parempi turvautua prostitutsiooniin kuin
taistella turhaan luonnotonta pahetta vastaan.
Kun olette huomanneet, että taistelunne viettiä vastaan on turha, niin
te tahdotte päästä edes luonnollisempaan ja terveellisempään tapaan
tyydyttää viettiä.
Olen lukenut useita semmoisten onnetonten tunnustuksia, jotka pitävät
itseänsä parantumattomina. Useat heistä todistavat, että he ovat
aikoinaan koettaneet vaihtaa paheensa prostitutsioonielämään, mutta
että he olivat vaan tunteneet pettymystä, sillä todellisuus ei
vastannut mielikuvitusta, heitä inhoitti lika ja häväisty alastomuus,
ja näin heidän yrityksensä päästä prostitutsioonin avulla
luonnollisuuteen vaan vieroitti heidät kauemmas todellisuudesta ja he
vajoutuivat yhä syvemmäs omaan paheesensa.
Mutta ei kaikilla ole tämmöinen kokemus. Niitä on, jotka yhä suuremman
siveellisen rappeutumisen ja erittäinkin _juopumuksen_ avulla
saattoivat olla näkemättä prostitutsioonin likaa ja näin vähitellen
oppivat toimeenpanemaan mielikuvituksiaan todellisuudessa. Mutta
huomatkaa: eivät he prostitutsioonin avulla vapautuneet likaisista
mielikuvituksistaan, vaan ainoastaan oppivat niitä toimeenpanemaan
todellisuudessa. Eivätkä he siis suinkaan päässeet "luonnollisuutta"
lähemmäs.
Joka tietää mielikuvitustensa likaisuuden, hän kauhistuu sitä
perspektiiviä, johon siis vaihtaminen vie.
Kaikissa tapauksissa tämä vaihtaminen käy päinsä ainoastaan juopumuksen
tai suuren siveellisen rappeutumisen avulla, eikä se voi tapahtua
yhteydessä henkisen mielenmuutoksen kanssa eli todellisessa
tarkoituksessa päästä paheesta.
Semmoinen yhteys on mahdoton myöskin toisesta syystä, -- siitä syystä,
että mielenmuutos on yhtä kuin toisen elämänymmärryksen omistaminen,
kääntyminen Jumalan ja lähimmäisen rakastamiseen; ja silloin ei voi
pitää ketään prostitueerattuna, vaan enin onnetonta naista enin
läheisenä sisarena.
Ajatelkaa että joku nuorukainen maansydämmessä tahtoisi myöskin päästä
luonnollisuuteen. Kun siellä ei ole prostitutsioonilaitosta, pitäisi
hänen kysyä: eikö ole parempi että perustan salaisen yhdyselämän jonkun
kevytmielisen kyläntytön kanssa kuin kidun luonnottomuudessa. Ja vasta
siinä tapauksessa, ettei olisi semmoisiakaan lähellä, ettei olisi
ympärillä muuta kuin siveellisiä tyttöjä, olisi hänen pakko kysyä: eikö
ole parempi että koetan päästä naimisiin kuin turhaan taistelen
luonnottomuutta vastaan.
Tästä näette, että teidän kysymyksenne on asetettu niinkuin on,
ainoastaan siksi, että asutte kaupungissa.
Tuskin siis tarvitsisin siihen vastata. Te itse tunnette asian yhtä
hyvin; ettehän te tahdo että prostitutsioonilaitos olisi teidän
tähtenne välttämätön yhteiskunnassa; te ette tiedä maailmassa mitään
muuta niin surullista, niin sydäntä haavoittavaa asiaa kuin se, että
naiset, siveyden ja elämänlohdutuksen tuki, myyvät itseänsä rahasta.
Ja sentähden teidän omatuntonne, jos te sitä tarkkaan kuulostatte,
sanoo myöskin, ettei teille voi koskaan tuottaa hyötyä tämmöinen
menettely vastoin pyhimpiä tunteitanne.
Jos te jo olisitte langenneet yhdyselämään jonkun prostitueeratun
kanssa, ei teidän omatuntonne sanoisi teille: jätä tuo häväisty nainen
ja hae itsellesi vaimo kauniimpien ja puhtaimpien joukosta, vaan: mene,
tarjoo hänelle kätesi ja liittykää elämänkumppaneiksi, taistellaksenne
yhdessä aistillisuutta vastaan.
Niille, jotka elävät yhdessä ei tarkoituksella tyydyttää, vaan
tarkoituksella voittaa viettiä, niille on yhdyselamä tässä suurena
apuna. Ei mikään niin edistä aviopuolisojen henkistä yhteyttä, kuin
tämmöinen avomielisesti puhuttu ja yhteiseksi tarkoitukseksi tehty
pyrintö vapautua aistillisuudesta. Ei mikään voi paremmin vaikuttaa
heidän jalostumistansa eikä varmemmin vahvistaa uskollisuuden tunnetta
heidän välillänsä. --
Olen myöskin ajatellut, että te kysytte niinkuin kysytte, vaan siksi,
että tahdotte tietää olisiko minulla sittenkin jotain erikoisia
syntysanoja, jotka auttaisivat taistelemaan kiusausta vastaan ja
tekisivät kieltäymisen teille mahdolliseksi.
Minua ei ole vapauttanut paheesta prostitutsiooni eikä avioliitto, vaan
ainoastaan se muuttunut katsantotapa, joka käskee kieltäytymään tuosta
"luonnollisestakin" yhdyselämästä. Pian vapauduin paheesta kun näin
rupesin ajattelemaan, vaikken jälkimäisestä itsestään ole vapautunut.
On ollut aikoja, jolloin tämä uusi elämänymmärrys on ikäänkuin
himmentynyt minulle, jolloin en ole tuntenut kieltäymistä niin
välttämättömäksi itselleni; silloin on taistelu kaikista ponnistuksista
huolimatta ollut turha. Ulkonaisessa suhteessa on taistelumme
erilainen, mutta sisällisesti se on samaa; niin että olen ihan siinä
tilassa kuin tekin: minun täytyy etsiä ja löytää voimaa päästäkseni
voitolle aistillisuudesta.
Ne kokemukset, jotka minä tässä teille annan, eivät siis ole mitään
muistoja jostakin jo läpikäydystä taistelusta, vaan ovat ote minun
nykyisestä elämästäni. Enkä minä siis tahdo yläpuolelta teitä neuvoa
tai opettaa, vaan ainoastaan sanoa, kuinka itse olen saanut ja saan
voimaa.
Te sanotte, että taistelunne on ollut ja on turha, -- että omat voimat
eivät riitä ja Jumalan rukoilemisesta ei ole apua.
Olette varmaan kuulleet uskonnollisten ihmisten puhuvan omista voimista
ja Jumalan voimasta. He sanovat, että edelliset eivät kelpaa,
jälkimäinen taas voi kaikki.