Seuraavien kirjoitusten ainekset on koottu kolmikesäisellä
vaelluksella Länsi- ja Etelä-Lapissa sekä läntisessä Peräpohjassa.
Kesällä 1920 kiertelin Kalevalaseuran matkarahoilla Ounasjoen mailla
Kittilässä, Sodankylän Unaria sekä Inarin ja Enontekiön rajoja myöten.
Seuraavana kesänä sain saman seuran avustamana käydä Tornion ja Muonion
laakson useimmat kylät, jopa ulottaa retken ylös lappalaisalueille
Enontekiön Pöyrisjärvelle ja Norjan-Lapin Koutokeinoon sekä Muoniota
ylös Könkämäenon ja Lätäsenon yhtymille, Enontekiön entiselle
kirkonpaikalle. Ja kesällä 1922 juovatin vielä uudelleen viimekesäiset
jälkeni Enontekiön Näkkälään asti; lisäksi retkeilin muutamat Muonion,
Kolarin ja Turtolan syrjäisimmät seudut, joilla en ollut ennen käynyt.
Näillä matkoilla karttui papereihini kaikenlaista kansantietoutta:
vanhoja tapoja, taikoja ja uskomuksia, tarinoita, loitsuja ja vanhoja
runoja, sananlaskuja sekä arvoituksia y.m. Monet vanhat täällä
muinaisessa "Lapinkorvessa" niitä vielä "muistelivat", 80-90:nkin
ikäiset vaarit ja muorit juttelivat tietämyksensä. Joutuivatpa muutamat
mainiot muistelijat antamaan keräilijälle kuin testamenttina viimeiset
tietonsa, sillä taas seuraavana kesänä samoja seutuja samoillessani oli
jo lähes kymmenkunta tuttua kertojaa joutunut Tuonelan tuville.
Olen osan näistä vanhojen "muisteluksista" liittänyt yhtenäisiksi
kuvauksiksi ja kertomuksiksi, kirjoittaen ainoastaan sitä, mitä Lapin
ja Peräpohjan kiveliöiden "äijit" ja "ämmit" haastelivat kulkijalle.
Olen useinkin koettanut pysytellä vain metsä- ja tunturikansan tulkkina
ja kirjoitusmiehenä sekä antanut heidän haastaa omaa kotoista kieltään
ja katsella asioita omalta kannaltaan. Mutta olen samalla kumminkin,
kuin metsäpolkujen tuntija, hoidellut muistelijoita pysymään oikealla
palkaalla. Ja niin olen saanut lukuisan ja kirjavan kertojajoukkoni
ohjatuksi haastelemaan yhtenäisiä muisteluksia. Niinpä siis,
"minkä suustani sulannen,
minkä pannen parrastani,
sep' on suusta suuremmasta,
parrasta paremman miehen."
Kirjaan liittyvät kuvat ja piirrokset ovat myöskin keräyksistäni
poimittuja. Vain valokuvat sivuilla 108, 112, 115 ja 212 ovat
kirkkoherra J. Aholan kokoelmasta, sivuilla 79 ja 152 ylioppilas
M. Häyrysen ottamia sekä sivulla 176 kruununvouti E. Sandströmin
ottama. Lisäksi on kirjassa pari Ruotsin lappalaisen J. Tuurin
piirroksen jäljennöstä. Lukujen alkukirjaimet ovat Peräpohjan ukkojen
ja lappalaisten nimikirjaimia ja puumerkkejä, jotka olen poiminut
vanhoista asiapapereista 1700--1800-luvuilta. Samoja asiapaperien
nimimerkkejä olen käyttänyt myöskin kirjan nimessä kansilehdellä,
ja kirjan nimilehden tekstiin olen saanut mallit kolarilaisen
kauppamiehen, Simun Tuomaan, tilivihkosesta viime vuosisadan
alkupuoliskolta, joita kirjaimia olen myös jäljitellyt lukujen
otsakkeita piirtäessäni. Kansilehden yläkuvana on käytetty Enontekiön
lappalaisen luupiirrosta, ja alakuva, haasteleva lappalaispari on
jäljennetty lappalaisvaimon, Näkkälän Antin emännän, Elle-Marian,
lyijykynäpiirroksesta.
Oulussa syyskuulla 1922.
_Samuli Paulaharju_.