Keskiaika,
Kristinuskon muassa tuli länsimainen taide Suomeen, ja koko
katolisen ajan, jonka loppuun historiassamme keskiaikakin luetaan,
pysyi se miltei yksinomaisesti kirkon palveluksessa. Tosin
oli taiteen kirkollisuus muuallakin yleisenä sääntönä; mutta
maamme viljelemättömyys ja asukasten köyhyys teki sen täällä
luonnollisemmaksi kuin muualla. Ainoastaan kirkolla oli se todellinen
tarve, ne varat ja toimintaneuvot, joita taiteelliset yritykset
edellyttävät. Yksistään sen ja sen miesten ansioksi on siis luettava,
että meillä arvokasta ja maan oloihin nähden odottamatontakin
aikaan saatiin. Ymmärrettävää on toiselta puolen, ettei kirkollinen
taide Suomessa voinut saada mitään kansallista vivahdusta, vaan oli
se kokonaan mahtavampien olomuotojen kajahdusta. Tässä kohden on
ainoastaan se seikka muistoon pantava, että taiteellisellakin alalla
johtavain kirkollisten vallanpitäjäin joukossa jo varhain ilmaantui
kotimaisia miehiä.