Mysysvaaran Petrin runoja. [Saatu talteen 1893.]

Wäinämöisen ja Jougamoisen laulutaistelu.

"Hoi on vanha Wäinämöinji,

Toin' on nuori Jougamoinji

Läkkä on ajelemaha!

Ajelemma, kiitelemmä

Meren selvälla selällä,

Lagialla lainehella."

Puuttui vemmel vembelehe,

Rahes puuttui rahkehese,

Aisa aisahan takeltui.

Wirkki vanha Wäinämöinji:

"Hoi on nuori Jougamoinji,

Kumman tästä välttyö tulov?"

Mittelemme miekkojamme,

Koittelem' on korttiamme;

Kumman miekka on pitembi,

Kumman kortti korgiambi.

Tuli vanhan Mäinämöisen,

Tuli miekka on pitembi,

Tuli kortti korgiambi.

"Hoi on nuori Jougamoinji

Siunpa välttyö tuloubi,

Suin lumehe päin vidihe,

Kobrin ilmahe kovahe,

Kynsin kylmähe kivehe,

Hambahin vesihagohon!"

"Hoi on vanha Wälnämöinji,

Waiv' ois miula teällä olla;

Suin lumessa, päin vidissä,

Kobrin ilmassa kovassa,

Kynsin kylmässä kivessä,

Hambahin vesihavossa.

Ois miula kolme venoista,

Ota paras pantiksesi,

Peästa milma teällä poise."

Eib' on kelboa köyhän skenkit,

Eibä mitki skelmin skenkit.

"Hoi on vanha Wäinämöinji,

Peästä milma poi'es teällä,

Waiv' ois miula teällä olla

Suin lumessa, päin vidissä,

Kobrin ilmassa kovassa,

Kynsin kylmässä kivessä,

Hambahin vesihavossa.

Ois miula kolm' oroista.

Ota paras pantiksesi."

Eib' on kelboa köyhän skenkit,

Eibä mitki skelmin skenkit,

"Hoi on vanha Wäinämöinji

Waiv' ois miula olla teällä,

Suin lumessa, päin vidissä,

Kobrin ilmassa kovassa,

Kynsin kylmässä kivessä,

Hambahin vesihavossa.

Ois miula sisärdy kolme,

Ota paras pantiksesi."

Äsken kelbai köyhän skenkit,

Job' on mitki skelmin skenkit,

Jo urosen karvorinnan.

Lähti itkien kodihe,

Ennätti emo kysyä:

"Mitä itket poiguvoni?"

"Otti vanha Wäinämöinji,

Otti parahan sisaren."

"Tuot' on vuotin tuon igäni,

Puhki polveni halusin,

Wäinämöistä vävykseni,

Suurta miestä suguhuni."

Joukahaisen kosto ja maailman luomme.

Lappalanje laiha poiga

Piti viikkoista vihoa,

Kauanaiguista katshetta

Peällä vanhan Wäinämöisen.

Aina ambuo kägesi.

Käet kieldi ambumasta,

Sormet suoniset ebäsi:

Elä ammu Wäinämöistä,

Laulut mualda langiaabi,

Ilot ilmalta lopei;

Laulut muall' ois luatuisammat

Ilot ilmalla hyvembät.

Warsin ambui ei varannut,

Togi ambui ei totellut.

Wuoli piiliä pinosen,

Kolmesärvistä kogohon;

Ambui päivän, se alisti,

Ambui toisin, se ylisti,

Ambui peännä kolmantena,

Kohti ambui kolmantena,

Oigiaha olgapeähä,

Wasemeh on kainaloho,

Läbi luijen, läb' lihojen,

Läbi lämpimiin lihojen.

Tuosta suistui suin lumehe,

Suin lumehe, päin vidihe,

Keändyi kämmenin merehe.

Tuolla kulgi kuusi vuotta,

Seurui seitshemän keseä

Meren selvällä selällä,

Lagialla lainehella;

Kubli kuusissa hagona,

Petäjäissä kubluksena.

Ylenteli polvuttahe,

Keskellä meren napoja,

Kasvoi tuos soria soari,

[Jehkin Iivana laulaa "Smandron saari",]

Wanhan Wäinön polven piähä.

Sotka lind' on suora lindu,

Lendelööbi, liitelööbi,

Etshivi pesän tiloa,

Wanhan Wäinön polven peällä.

Waloi vasksen pesäsen,

Muni kultaisen munasen.

Haudeloobi, keändelööbi

Wanhan Wäinön polven piässä.

Lekahutti polvuttahe,

Järskähytti jäsendähe,

Pesä laskevi paloiksi,

Muna kuldainje muruikse,

Seitshemikse siemenikse.

Mi munas alista kuorda,

Alisiksi moaemiksi'

Mi munas ylistä kuorda,

Ylisiksi taivosikse.

Mi munassa valgiaista,

Pänvösekse taivosella.

Mi munassa ruskuaista,

Kuudamekse taivosella,

Mi munassa kirjamaista,

Tähtilöikse taivosella.

Runokatkelma Kullervosta.

Killervo Kallervon poigu,

Lähti soitellen sotahan,

Ilon lyvven muilla mailla.

Soitti suolla männessähe,

Kajahutti kangahalla;

Suo vastahan sorahti,

Kangas vastahan karahti:

"Toattos kois on kuolemassa."

"Kuolgahas on mangähäs,

Soan minä mogoman toatan,

Ruotshin suuressa soassa.

Peän panen padaramuissa,

Silmät liinansiemenissä,

Korvat lammin lumbehissa,

Jallat veärissä pajuissa,

Muun rungan vesihavosta."

Kuvia Raja-Karjalasta · 第 7 / 8 题