-- Tuosta minä pidän. Billy on järkevä ja arvostelukykyinen mies,
koska on lukenut kirjani moneen kertaan ennen kuin ilmoittaa niistä
mielipiteensä. Eikä pyydä edes vastausta. Kiitä häntä ja sano
terveisiä.
-- Tässä englantilainen seitsemän tyttären äiti tahtoo tietää, mille
uralle kasvattaisi kunkin tyttärensä. Vanhin on kaksitoistavuotias,
ei ihme, että äidin pää on pyörällä, nauroi Rob.
-- No, koetetaan vastata. Mutta vähät hän minun neuvoistani, kun
itselläni ei ole tyttäriä; luultavasti naisparka vain järkyttyy kun
sanon, että juoksennelkoot ja leikkikööt ja vankistukoot ennen kuin
elämänurasta ruvetaan puhumaan. Kyllä asia aikanaan selviää kun
saavat olla rauhassa eikä heitä valeta kaikkia samaan muottiin.
-- Tässä joku kaveri etsii morsianta ja kysyy, tunnetko ketään
sellaista tyttöä kuin kirjoissasi on.
-- Lähetä Nanin osoite, niin saadaan nähdä, kuinka äijän käy, ehdotti
Ted ja päätti lähettää sen itse kaikessa hiljaisuudessa jos suinkin
voi.
-- Tämä rouva toivoo, että ottaisit hänen tyttärensä ottolapseksi
ja lainaisit tytölle rahaa muutaman vuoden ulkomaisia taideopintoja
varten. Kaipa suostut?
-- Ei kiitos! Minä aion pysyä lestissäni. Mikä tuo suttuinen kirje on?
'Rouva J.M. B:lle.
Jos reseda oisin tai lilja,
niin rupeisin runoilijaksi,
ja tuoksua huokuisin hiljaa,
mitä katselis silmää kaksi.
Sä nouset kuin mahtava jalava,
kun Phoibos aamuruskon kultaa.
Oi ettei mun syömmeni palava
sun tähtesi vain joutuis multaan!
Mun suuni suloisesti haastaa.
Sun tahdon omakseni raastaa
kynäni piirtojen kautta.
Se on kuin Karonin lautta.
Oi, katsele kukkia kedon:
ne loistavat paremmin työttä
kuin Salomon; lyön vaikka vedon.
Oi armahin: hyvää yötä!