Samaan aikaan kuin tämä oli tapahtunut yhdellä puolella, linnan
toisessa osassa eräs kenrali makasi haawoitettuna wuoteellansa. Hänen
wieressään seisoi nuori lääkäri ja koetteli wälistä haawoitetun kättä.
--"Mitä luulette minusta, herra?" kysyi sairas heikolla äänellä.
--"Teidän haawanne owat kewiät, ainoasti yksi, lähellä oikean keuhkon
alareunaa, on wähän sywempi."
--"Warmaan te teette samoin kuin jokainen lääkäri. Ette waan tahdo
sanoa, että minulla on waan joku lyhykäinen hetki jälellä. Sanokaa
minulle waan suoraan mitä ajattelette."
--"Todella sanon, jos ette pahastu, haawa rinnassanne on waarallinen."
--"Minä sen tunnen itse ja sentähden tahdon kuulla totuuden. Mutta
sanokaa minulle wielä yksi asia. Uskotteko mitään yliluontoista, tahi
oikeastaan sellaista, jota mikään aisti ei käsitä?"
--"Oikeastaan en paljon. Sillä kaikki, mitä silmät näkewät, korwa
kuulee ja tunto tuntee, ne omat aiwan luonnollisia ilmauksia."
--"Mutta woitteko selittää miten pienimmän madon elämä syttyy?"
--"Sitä ei woi kukaan ihminen."
--"Ja kuitenkin se on jokapäiwäisin asia."
--"Elämä, herra kenrali, on asia, josta emme saa tuntea muuta kuin
ulkonaisen waikutuksen."
--"Muuta en tahtonut. Te näette miten joka=päiwä tuhat elämää syttyy ja
sammuu, waan elämän lähde on teille yhtäläinen salaisuus kuin minulle.
Sanotteko minua epäuskoiseksi, jos uskon enemmän kuin te?"
--"En suinkaan, kenrali!"
--"Kuulkaa minua sitte. Te sanotte minun haawani waaralliseksi. Warmaan
tahdoitte sanoa, että minulla on nyt wiimeinen hetkeni, että aika olisi
tehdä kaikki mitä ennen kuolemaani olisi tehtäwää. Mutta sanokaa minua
hulluksi, sanokaa minua jumalattomaksi--minä tahdon wielä elää, jos ei
muuta, niin edes jonkun päiwän, ehkä jonkun wiikkokauden. Mitä luulette
siitä?"
Tohtori puisteli päätänsä, eikä woinut wastata.
--"No, te ajattelette siis, että yksi reuna keuhkostani on ammuttu
läpi, siitä syntyy tulehdus ja muutaman hetken perästä on kaikki
ohitse."
--"Se on hywin pelättäwä."
--"Mutta se ei saa tapahtua, ymmärrättekö sen, herra?"
--"Jos sen woisin mitenkään ymmärtää! Mutta----"
--"Ei yhtään muttaa, en tahdo kuulla mitään wastustusta. Ainoa, mitä
waadin, on apunne, sitä ette woine minulta kieltää."
--"Minä olen walmis kaikkeen, mitä tieteen woima----"
--"Se on hywä, ojentakaa minulle kätenne."
--"Mutta, Jumalan tähden,--haawanne!"
--"Ei muttaa.--Oletteko kuulleet tahi nähneet tässä linnassa wiime
päiwinä erästä kummallista naista? Hänestä puhelee nyt jokainen
sotamies. Näkemältä eräs armeliaisuuden sisar, waan hän on enemmän kuin
ihminen. Hän näyttää olewan niitä olennoita, joiden kautta Jumala usein
toimittaa ihmeitä. Olen omin silmin nähnyt hänen liehuwan tulen ja
palawain pommien keskellä, olen nähnyt hänen juoksewan palawan huoneen
läwitse, kaatuneiden raunioin halki. Kuulkaa, tämä nainen on tehnyt
ihmetöitä sairaiden ja haawoitettujen parantamisessa. Kuulkaa waan mitä
sotamiehet hänestä puhelewat. Hän on kuolemasta pelastanut satoja,
jotka lääkärit jo oliwat hylänneet. Hän on parantanut haawan, joka on
mennyt sydämmen läpi, hänellä on palsami, joka parantaa läpi ammutut
aiwot. Uskotteko, herra, sen kaiken?"
--"Minun on waikea uskoa."
--"Samoin se oli minunkin. Waan se, jota terweinä emme uskoisi, tulee
meille mieluiseksi uskoa silloin kuin warma kuolema on silmiemme
edessä--ja katsokaa, minä uskon nyt kaikki mitä olen kuullut--ja
sentähden on nyt toiwoni--oh! minun täytyy wähän lewätä--niin, minun
toiwoni on, että annatte käsky tuoda se kummallinen nainen, jota wiime
päiwinä koko sotawäki on ihmetellyt--minä aawistan, minulla on warma
toiwo--hän, hän yksinään woi minun parantaa--elkää minulle naurako."
Ernest, sillä hän se oli tämä nuori lääkäri, katsoi surkutellen
wanhuksen loistawiin silmiin. Hän näki miten weri jo oli paennut
kuolewan kaswoilta, ja tuo silmäin erinäinen loisto oli kuin kipunan
wiimeinen kirkkaus sammunnan edellä. Hänen oli kuitenkin mahdoton
kieltää kuolewan wiimeistä toiwoa. Hän oli kuullut eräästä
armeliaisuuden sisaresta, joka pian wimmapäisenä oli eräitä päiwiä
sitte tullut linnaan ja siellä ollut apuna haawoitetuille. Ernest
arwasi kenralin tarkoittaneen tätä naista. Hän lähetti siis heti sanan
ylihospitalin lääkärille, palautuen kuolewan wuoteen wiereen.