»Kaikissa muinaisissa valtioissa kalvoi orjuuden mätähaava yhteiskunnan
ytimiä ja sitä enemmän, kuta kukoistavampia valtiot olivat», sanoo
Mommsen; »sillä valtion mahtavuus ja rikkaus aiheutti silloisissa
olosuhteissa orjajoukkojen suhteettoman lisääntymisen. Luonnollisesti
Rooma näin ollen kärsi enemmän tästä yhteiskunnallisesta epäkohdasta
kuin mikään muu antiikin valtio.» Ja kuta suuremmiksi orjajoukot
kasvoivat, sitä kovemmaksi muodostui heidän kohtalonsa. Perheorjia
kyllä yleensä kohdeltiin hyvin, mutta ne surkuteltavat joukot, jotka
raatoivat suurilla tiloilla, olivat kamalassa asemassa. Orjanmerkki
otsaan poltettuna tai rautakahleet jaloissa kalisten ajettiin näitä
onnettomia kovasydämisten katsastusmiesten piiskanlyöntien kiiruhtamina
työhön ilman lepoa ja rauhaa.
»Kahleet kalkkavat nyt työmaill' lukemattomat»
sanoo Martialis, Rooman keisariajan kuuluisa epigrammikirjailija.