Siirtolaiset rannalla. Runsas saalis. Ruutisäiliö ehjänä.
_Speedyn_ loppu. Metallitorven pätkä.
Hämmästyneinä tästä omituisesta tapauksesta siirtolaiset riensivät heti
rantaan.
Laiva oli uponnut kokonaan, ei mastojakaan näkynyt. Kohottuaan ilmaan
se oli kaatunut kyljelleen ja siinä asennossa mennyt upoksiin saatuaan
todennäköisesti ankaran vuodon. Koska salmi ei kuitenkaan ollut kuin
enintään kuusi metriä syvä, tulisi pakoveden aikana laivan kylki
arvatenkin näkyviin.
Vähitellen alkoi vedenpintaan nousta muutamia esineitä, varamastoja ja
vararaakoja purjeineen, kanahäkki, jossa linnut vielä olivat hengissä,
arkkuja ja tynnyreitä ynnä muuta kansitavaraa. Laivanrungosta ei,
omituista kyllä, noussut mitään osia, ei lankkuja eikä kylkilautoja. Ja
tämä teki _Speedyn_ äkillisen katoamisen kahta salaperäisemmäksi.
Ayrton ja Pencroff soutivat pirogilla salmen poikki ja korjasivat
maihin kaikki, mitä pinnalle oli noussut. Keveimmät esineet soudettiin
pirogilla saaren rantaan. Raskaimpiin sidottiin köysi, jonka toinen pää
soudettiin rantaan, ja saalis hinattiin sitten miehissä maihin.
Mikä oli ollut syynä _Speedyn_ kummalliseen haaksirikkoon?
Pencroff väitti syyksi räjähdystä ruutisäilössä. Gideon Spilett arveli
prikin ajaneen karille. Merimies taas intti sitä mahdottomaksi, koska
salmessa ei ollut minkäänlaisia kareja ja sitä paitsi nousuvesi oli
silloin ylimmillään. Cyrus Smith ei puhunut mitään.
Vähitellen alkoi pakovesi, ja _Speedyn_ kylki paljastui
paljastumistaan. Se oli melkein alassuin pohjassa: mastojen katkettua
oli pohjalasti siirtynyt paikoiltaan ja pakottanut sen tähän asentoon.
Pohjassa, pitkin köliä, oli ammottava aukko, ainakin kuusi metriä
pitkä. Vaskivuoraus, kylkilaudat, kaarenosat, naulat -- kaikki oli
aukon kohdalta suorastaan kadonnut olemattomiin. Pencroffin toivo, että
he _Speedyn_ hylystä ehkä korjaamalla saisivat itselleen
merikelpoisen aluksen, jolla pääsisivät kotimaahansa, raukesi tyhjiin
heidän nähdessään tämän hävityksen.
Käyttäen hyväkseen pakoveden aikaa siirtolaiset avasivat kirveillä
aukon entistä suuremmaksi ja koettivat korjata maihin mitä suinkin
mahdollista. Yks kaks olivat Ayrton ja Pencroff panneet kuntoon
nostotaljan, ja sen avulla nostettiin kääröt ja laatikot toinen
toisensa jälkeen laivan uumenista ylös ja hinattiin tai soudettiin
rantaan.
Rungon sisustaa tarkastellessaan Cyrus Smith huomasi, ettei tuho ollut
kohdannut ainoastaan laivan ulkopuolta, vaan että sisustakin oli
joutunut kauhean hävityksen alaiseksi. Näytti siltä, kuin pommi olisi
räjähtänyt laivan sisässä.
Seuraavat kolme päivää kuluivat kovassa työssä: pakoveden aikana
siirtolaiset herkeämättä korjailivat laivasta arvokkaita ja
tarpeellisia esineitä loppumattomiin. Alus- ja päällysvaatteita,
työkaluja, kojeita, ruokavaroja, juomia, ruutia ja ampuma-aseita --
kaikkea saatiin enemmän kuin olisi luullut heidän koskaan tarvitsevan.
Ruutitynnyrit olikin niin huolellisesti suojattu sisä- sekä
ulkopuolelta, ettei vesi ollut ennättänyt yhtään vahingoittaa niiden
sisällystä. Yksin laivan tykitkin saatiin ilmanpitävien tynnyrien
avulla nostetuksi ylös ja hinatuksi maihin, samoin ketjut ja ankkurit.
Vaskivuoraustakin kiskottiin irti niin suurelta alalta kuin suinkin
mahdollista.
-- Jo nyt ollaan liiankin rikkaita, puheli Pencroff. -- Mitähän me
kaikella tällä tavaran paljoudella teemmekään!
Hormien lukuisiin komeroihin he sitten kätkivät saamansa aarteet.
Prikinhylky oli nyt tyhjä, ja ankara koillistuuli teki lokakuun 24.
päivää vasten yöllä siitä kokonaan lopun: entinen uljas _Speedy_
särkyi pirstaleiksi, joita sitten aallot ajelivat rantaan. Laivan
kaapeista ei ollut löydetty mitään papereita, joista olisi voinut
päättää, kenen oma se aikoinaan oli ollut. Merirosvot olivat tietysti
tahallaan hävittäneet kaikki jäljet.
Ja niin olisi syy prikin eriskummalliseen tuhoon pysynyt iät kaiket
salassa, ellei Nab samoillessaan meren rannalla lokakuun 30:ntenä olisi
sattumalta löytänyt metallitorven kappaletta, jossa ilmeisesti näkyi
räjähdyksen jälkiä. Hän vei sen isännälleen. Tämä tarkasteli sitä kauan
ja virkkoi viimein:
-- Ystävät! Muistattehan, että _Speedy_ ennen uppoamistaan
lennähti ilmaan! Kas tässä syy siihen.
-- Jaa tuoko pahainen pätkä? kysyi Pencroff.
-- Niin. Tämä on palanen torpedoa.
-- Torpedoako! huudahtivat kaikki keräytyen insinöörin ympärille.
-- Kukas sen sinne pisti? tiedusteli Pencroff.
-- En ainakaan minä, Cyrus Smith vastasi. -- Muuta en osaa sanoa, mutta
siellä se vain oli, ja sen hirvittävät vaikutukset te olette omin
silmin nähneet.