Neljästoista luku

Mökki ulkoa ja sisältä. Muutamia kirjaimia. Etsintä. Kasveja ja

eläimiä. Harbert vaarassa. Lähtö. Myrsky. Järjen kipinä. Merkkivalo.

Ääneti he seisoivat kynnyksellä. Pencroff huusi ja luikkasi, mutta

vastausta ei kuulunut.

Pencroff iski tulta ja sytytti risun. Sen valossa he näkivät aution

tuvan, jonka perällä oli kömpelötekoinen uuni. Sen päällä oli kasa

kuivia risuja.

Seinustalla oli vuode, makuuvaatteet homeessa ja kellastuneet; sitä ei

ollut käytetty enää pitkiin aikoihin. Uunin nurkassa näkyi joku

ruostunut keittoastia, avonaisessa kaapissa joitakin merimiehen

vaatteita, homeessa nekin, pöydällä lautanen ja lusikka sekä Raamattu,

kosteuden syömä, toisessa nurkassa lapio, kuokka, kanki, kaksi

haulikkoa, joista toinen rikki, hyllyllä ruutipönttö, haulipussi ja

nallirasia. Kaikki esineet olivat paksun pölykerroksen peitossa.

He päättivät olla yötä mökissä. Ovi suljettiin ja takkaan sytytettiin

tuli.

Pitkä oli tämä uneton yö. Nuori Harbert yksin nukkui pari tuntia.

Heillä oli kiire joutua tarkastamaan saarta joka paikasta. Pencroff oli

tehnyt sen johtopäätöksen, että haaksirikkoinen oli joutunut saarella

surman suuhun. Jos hänen olisi onnistunut lähteä pois, Pencroff arveli,

olisi hän varmaankin ottanut aseet ja tavarat mukaansa. Heidän

tehtävänsä oli löytää edes hänen ruumiinsa ja toimittaa se

kristillisesti hautaan.

Aamun valjettua ryhdyttiin tarkemmin tutkimaan mökkiä. Se oli

nähtävästi rakennettu laivan lankuista. Oli siis tapahtunut haaksirikko

ja ainakin yksi oli pelastunut rannalle. Hän oli sitten laivan

särkyneistä osista rakentanut mökin. Tähän otaksumaan saatiin vielä

selvä todistekin, eräässä ulkoseinän lankussa nähtiin osaksi jo

vaalenneet kirjaimet:

Salaperäinen saari: Seikkailukertomus · 第 40 / 67 题