Eräänä marraskuun aamuna oli muutamassa aamulehdessä m.m. seuraava
uutinen:
"Kuten muistetaan, mainitsimme viime perjantaina Hendonin rautatien
asemalla tapahtuneesta valitettavasta onnettomuudesta kertoessamme
pöyristyttävästä konnantyöstä, kun eräs haavoittunut henkilö, joka
kuolemaisillaan saatiin ulos särkyneestä vaunusta ja asetettiin
asemanviereen kentälle melusta syrjään, joutui raa'an ja häpeällisen
rikoksen uhriksi, sillä joku tuntematon roisto oli hänet ryöstänyt ja
pahoinpidellyt. Roisto yllätettiin itse teosta, mutta hän riistäytyi
vapaaksi poliisikersantti Coxilta, joka kuuluu Metropolitanin
poliisikunnan Hendonin osastoon, ja katosi pimeään. Roiston jäljille
päästiin heti, ja nyt on eräs henkilö, nimeltä Paul Drayton, pidätetty
ja tulee kuulusteltavaksi tänä aamuna. On käynyt selville, että
Drayton on pitänyt kapakkaa Hendonissa, jossa hän on kauan viettänyt
epäilyttävää elämää. Hänet vangittiin puolenyön aikaan St. Pancraksen
asemalla, josta hän koetti paeta pohjoiseen menevällä junalla ja koko
hänen esiintymisensä ilmaisi tavatonta rohkeutta, harkintakykyä,
oveluutta ja voimaa."
* * * * *
Sama sanomalehti päivää myöhemmin sisälsi lisäuutisen:
"Vangittu Drayton, joka oli eilen kuulusteltavana Central
rikosoikeudessa, viedään tänään saamaan lopullista tuomiotansa ja kun
häntä vastaan on selviä todistuksia, ei kuulustelu ja tuomio viene
ylitä päivää enempää. On käynyt ilmi, että syytetty, joka eilen pysyi
järkähtämättä vaiti, kuulustelussa on keksinyt omituisen todistelutavan
osoittaakseen, että hänen henkilöllisyydessään on tapahtunut erehdys."
* * * * *
Eräs perjantain iltalehti kirjoitti asioitten kulusta:
"Yleisesti tunnettua on, että onnettomuuden uhriksi joutuneita vastaan
tehdyt rikokset laki tuomitsee tavallista ankarammin. Se roisto,
joka koetti ryöstää tuskissaan viruvan onnettoman perjantai-iltana
Hendonin tapaturmassa, on ollut kyllin hävytön välttääkseen, ettei hän
ole ollenkaan se mies, jona häntä pidetään. Erehdykset henkilöitten
suhteen ovat kylläkin lukuisat oikeuden pöytäkirjoissa, mutta tässä
tapauksessa ovat todistukset niin selvät ja Hendonin kapakoitsija
niin yleisesti tuttu, ettei mikään erehdys henkilön suhteen saata
olla kuviteltavissakaan. Hänen vaatteensakin todistavat hänen
syyllisyyttään, sillä rikospaikalla hänen ulsteristaan repesi pala ja
kun sitä poliisikamarilla koetettiin hänen revenneeseen takkiinsa,
oli se juuri siitä otettu. Kokonaisuudessaan hänen syyllisyytensä on
niin selvä, että jokainen hänen lausumansa sana vakuuttaa sen yhä
varmemmaksi ja kieltäminen on vain pilkkaa. Hän kielsi olevansa Paul
Drayton ja väitti olevansa Paul Ritson. Hänet tunsivat Draytoniksi
kuitenkin monet todistajat, jotka ovat nähneet hänet lapsuudesta
asti. Muiden muassa hänen äitinsä, Martha Draytonin todistus --
jonka hän antoi osoittaen hellyyttä ja vuodattaen kyyneleitä enemmän
kuin sellainen luonnoton poika ansaitsee -- oli kiusallisempi ja
omituisempi, kuin missään oikeudessa koskaan on kuultu. Väitteen, että
hän olisi Paul Ritson, kumosi herra Hugh Ritson, cumberlandilainen
kaivoksen omistaja, ja sen herran veli, jona vanki tahtoi esiintyä.
Herra H. Ritson huomasi kyllä yhtäläisyyttä, mutta ei hetkeäkään
arvellut kieltäessään, ettei syytetty ollut hänen veljensä. Vangittu
vaati, että sanotun Paul Ritsonin vaimoa kuulusteltaisiin, mutta
kun ilmoitettiin, että sekä herra että rouva olivat sairaana
Cumberlannissa, hylkäsi oikeus tämän vaatimuksen. Loppukeinona pyysi
vangittu, että tuotaisiin kuulusteltavaksi eräs Mercy Fisher, joka
hänen sanojensa mukaan voisi kertoa, missä olosuhteissa rikollisen
vaatteet olivat joutuneet hänelle. Oikeus keskeytettiin tunniksi, että
mainittu henkilö saataisiin tuoda kuulusteltavaksi, mutta haettaessa
ilmeni, että mainittu henkilö on eräs rouva, jota Drayton on elättänyt
äitinsä talossa ja joka nyt on kadonnut teille tietymättömille.
Oikeus tuomitsi rikollisen kolmen vuoden hyvinansaittuun
kuritushuonevankeuteen ja niin päättyi tämä juttu, jonka yhteydessä oli
ilmennyt kieroutta ja oveluutta enemmän kuin sellaisilta konniltakaan
voisi odottaa."
* * * * *
Viikko kului, ja yleisö oli melkein unohtanut koko jutun ja sen
yhteydessä olevat seikat, kun muutamassa viikkolehdessä oli seuraava
uutinen:
"Olemme kuulleet, että mies, joka tuomittiin kolmen vuoden
kuritushuoneeseen ryöstöstä Hendonin rautatieonnettomuudessa, sai
ankaran aivokuumeen heti tultuaan Millbankiin. Mutta sen jälkeen
on hänen syrjäisestä olopaikastaan levinnyt huhu, että mies, joka
tuomittiin Paul Draytonin nimellä, olisi sittenkin ollut oikeassa
väittäessään, että hänen henkilöllisyydessään on erehdytty."