Juhlamenot Turun linnana.
Perjantaina joulun edellä 1562 otti herttua Juhana juhlallisesti
vastaan puolisonsa Turun linnassa. Nyt seurasi perättäin juhlia ja
huvituksia, joita kesti kahdeksan päivää ja sittemminkin koko sen ajan,
kun korkea parikunta oleskeli täällä, oli linnassa semmoinen hyvin
vointi, ett'ei siellä ennen eikä jälkeen ole semmoista ollut. Jo kauvan
ennen naimista oli laveihin toimiin ryhdytty linnan panemiseen
täydellisesti arvolliseen kuntoon ja oli herttua tässä suhteessa tehnyt
kaikki, saattaakseen jumaloidun puolisonsa olon täällä niin mieluiseksi
kun mahdollista.
Linnan vanhat seinät ja katot olivat koristetut kalleilla tapeteilla ja
maalauksilla, kultanahkapäällyksillä, damasti- ja silkkikankailla,
maalatuilla kilvillä, loistavilla aseilla ja monihaaraisilla
kynttiläkruunuilla. Jo vuona 1557 löytyi täällä 56 maalattua taulua
tahi tapettia, useimmat kuvaavia vanhan testamentin tapauksia, 22
esirippua, joita käytettiin ehkä vuoteiden eteen ja joista moni oli
silkistä, 21 kirjavaa kattovaatetusta, myöskin ne enimmäksi osaksi
silkkikankaasta, 8 seinäpeitettä, kaikki uljaasti kaunistetut
maalauksilla ja osa niistä yli neljänkymmenen kyynärän pituisia. Pitkin
seiniä oli pitkät lavitsat, peitetyt tyynyillä ja samettipäällyksillä,
muutamat yli kymmenen kyynärän pituisia. Luvultaan oli niitä 45.
Niitäkin koristi kaikellaiset kuvat, tapahtumia Trojan sodasta y.m.
Vielä suurempaa komeutta todistivat astiat ja puvut. Pöytiä peittivät
monivärillisellä silkillä ommellut pöytäliinat. Pöytä- ja juoma-astiat
olivat suuremmaksi osaksi kullasta ja hopeasta. Suuri joukko kalliita
hopeamaljoja luetellaan herttuan kaluluettelossa. Yksi semmoinen painoi
esim. 31 naulaa 4 luotia, hopeainen viinikannu 40 naulaa 14 luotia
j.n.e. Kulta ja kalliit kivet välkkyivät myös runsasti hoviväen
silkistä ja sametista tehdyissä puvuissa. Yksi ainoa herttuattarelle
kuuluva päähine arvattiin 2,200 taalarin arvoiseksi. Yksi kaularengas
maksoi 4,000 taalaria, yksi kaulassa kannettava risti 2,000 taalaria
j.n.e.
Ylöllisyys ruoassa ja juomassa kuului myös järjestykseen.
Vastaanottojuhlallisuuksien aikana ja vastedeskin pöydät oikein
uupuivat niitten ruokien alla, joita niille katettiin. Siten oli
ruokaluettelossa ainoastaan kalaruokia seuraavat: lohi, siika,
lohenmäti, siian mäti, silakka, säynäs, nahkiainen, lahna, ahven,
särki, hauki, kuore ja ankeriainen.
Lukuisa hoviväki edusti montaa kansakuntaa. Siten tavattiin siellä,
paitsi suomalaisia, saksalaisia, tanskalaisia, puolalaisia, skotteja,
ranskalaisia, englantilaisia ja italialaisia.
Jo aikoja ennen herttuattaren komulla ja loistolla tuloa Turun linnaan
olivat sen muurit kajahdelleet iloisten juhlain riemusta. Herttua oli
nimittäin henkilö, joka ymmärsi huvitella, joka nähdään esimerkiksi
eräästä kirjeestä, kirjoitettu Turussa joulukuun 22 päivänä 1556 Erik
Memmingin leskelle, rouva Heblalle Paraisten Qvidjassa, jossa tätä
kehoitetaan "rakkaine lapsineen ja neitsyineen" toisena joulupäivänä
herttuan luo "olemaan hupainen ja kevytmielinen".
Juhlallisuudet nyt ja vast'edes vietettiin lukuisilla leikeillä ja
tansseilla, joissa soitti oma soittokunta, johon kuului kantelen- ja
viulunsoittajia erään Juhan Italianin johdolla. Vielä mainitaan
kortinpeliä ja teaatterinäytöksiä, joissa viimeksi mainituissa
näyttelijät olivat koulunuorisoa. Olon sisällä huoneissa tullessa
yksitoikkoiseksi noustiin laivaan aina valmiina olevassa laivastossa,
joka oli ankkuroittuna linnan edessä, ja ohjattiin Ruissaloon, mihin
erityinen eläintarha oli perustettu ja sen monesti ylistetyt tammet
olivat istutetut, tahi Katrinedaaliin (josta enemmän vastedes). Nämät
huviretket ulotettiin joskus aina Kastelholmaan Ahvenanmaalla ja
Ulvilaan.