Tammikuun 1 p:nä v. 1873 oli Ristijärven kuntakokouksessa kysymys
suostutaanko siihen, että joku perustaa kirkonkylään sekatavarakaupan.
Päätökseksi tuli, että ei oteta. Syynä vastustamiseen oli luultavasti
pelko, että kauppamies kaikenlaisen rihkaman kaupittelemisella vaan
köyhdyttää paikkakuntaa. Että kaupasta tullaan ostamaan paljon
sellaista, jota taloudessa välttämättömästi ei tarvita. Ehkäpä tämän
lisäksi sillä, että kauppamies, asettuessaan asumaan aivan kirkon
juurelle, voisi tuoda muassaan huonoja tapoja, jotka tulisivat
turmelemaan yksinkertaisen ja paheista vapaan seurakunnan. Parin vuoden
perästä, eli v. 1875, tulee kysymys kaupan myöntämisestä kuntaan
uudestaan kokouksen käsiteltäväksi. Anoja on Hyrynsalmen lukkari Eeli
Juntunen. Kunta tällä kertaa ei katsonut olevan syytä vastustaa. Olihan
anoja tunnettu mies, syntyisin Ristijärven poikia, ja olipa takeita
siitäkin, että lukkari Juntunen ei voisi kauppansa ohella edistää
paheita.
Tämä lukkari Juntusen kauppa oli sitten kirkonkylän Aholassa vuoteen
1904 asti, jolloin se kokonaan lopetettiin. Kauppaa ensin hoiti joku
Huotari vähän aikaa, sen jälkeen Ristijärven mies Matti Mikkonen, lopun
toistakymmentä vuotta samoin Ristijärven mies Tuomas Härkönen, joka
kuoli v. 1904, hoiti kauppaa kuolemaansa asti.
Alangon talossa oli vähän aikaa Hyrynsalmen miehen Perttu Juntusen
kauppa. Juntunen teki vararikon.
Sitten oli samassa paikassa Kajaanista kauppias Bergh'in kauppa,
hoitajana Ida Heikkinen, myöhemmin Frans Karjalainen.
Kun kauppias Bergh lopetti kauppansa, tuli sijaan A. Rimpiläisen kauppa
Kajaanista. Rimpiläisen kaupan aikana vaihtelivat hoitajat usein. Tähän
nimiluetteloon tulee Anni Niskanen, Tuomas Vilmi, I.V. Rainio, Heikki
Komulainen, Soininen ja Matti Näsänen, kaikki muualta tulleita. Samassa
paikassa yritti vielä Renne Korhonen Kajaanista pitää kauppaa, mutta se
loppui pian.
Ida Heikkinen Bergh'in kaupasta erottuaan perusti oman liikkeen
Mikkolaan. Liike edelleen jatkui senjälkeen kymmeniä vuosia kun
Heikkinen oli mennyt naimisiin Frans Karjalaisen kanssa.
Roomunsanta ja Jaakko Kemppainen Kärkelän niemellä perusti myöskin oman
liikkeen, ensin myyden vähitellen ilman verovelvollisuutta. Myöhemmin
kirjoitettiin kauppa verolle ja alkuaikoina oli liikkeellä varma
ostajapiiri.
V. 1901 toimeenpantu maamiesseuran yhteisostotoimet ja v. 1904 alkava
osuuskauppa ovat osaltaan olleet kauppahommaan nähden suurena tekijänä.
Ei varmaan yksikään enää haluaisi palata v. 1873 oloihin tavaran
välittäjiin nähden.