Siihen aikaan kun Ristijärven kunnanhallinto oli Hyrynsalmen
kunnanhallintoon yhdistetty, oli Ristijärven kunnan miehillä aivan
pienet tehtävät. Veronkanto suurinta ja sekin mitättömän pieni. Kunta
silloin ei tarvinnut paljon varoja, sillä vaivaishoito oli ruotilais-
ja kiertolaisjärjestelmän pohjalla.
Sanotaan, että seurakunnan pappikin hoiti ensin kunnan virkailijain
tehtäviä. Tämä on hyvin ymmärrettävää, kun tietää, että
kirjoitustaitoisia oi liioin ollut silloin saatavissa.
Vuosina 1871—76 oli jo kunnanesimiehenä kirjoitustaitoinen Jaakko
Mikkonen Mikkolasta 70 markan vuosipalkalla. Jaakko Mikkosen kuoltua
siirtyi esimiehen toimi Jaakko Oikariselle Onnenniemestä. Yli 20 vuoden
oli sitten Jaakko Oikarinen kunnanesimiehenä 50 markan vuosipalkalla.
Oikarisen kirjoitustaito ei suinkaan ollut loistava, mutta nimensä hän
paperille kuitenkin kirjoitti. Kunnankokousten pöytäkirjat kirjoitti
kunnan kirjuri, lautakunnan esimies ja kuka milloinkin sattui.
Vuodesta 1897 alkaen kolmivuotisjakson oli kunnanesimiehenä
Jaakko Keränen Aholasta. Myöhemmin ei tällä Keräsellä ole ollut
kunnanesimiehen vaalissa kannatusta.
Alkuaan lienee ollut kunnanesimiehen, lautakunnan puheenjohtajan ja
kirjurin tehtävät samalla miehellä, sillä, kuten jo sanottu, tehtävät
siihen aikaan olivat hyvin pienet. Kuitenkin jo Jaakko Mikkosen
esimiehenä ollessa oli Lauri Keränen, Tuliniemestä, lautakunnan
puheenjohtajana. Kirjurin ja kassamiehen tehtävät kuuluivat lautakunnan
esimiehelle eli puheenjohtajalle. Palkkaa Keränen sai vuosittain 80
markkaa rahaa ja 3 kappaa jyviä kustakin talosta. Tätä palkkaa Lauri
Keränen kuitenkin piti pienenä. Hän pyysi kunnalta palkankorotusta.
Asia oli kuntakokouksen käsiteltävänä, josta on tehty näin kirjoitettu
pöytäkirja:
"Kulutuksen mukaan vuonna 1871 pitettin Kuntakokos Ristijärven
pappilassa Sinä 27 päivänä toukokussa jossa tummiteltiin mökkiläisten
päivätyön tevosta tuliniemelle ja seurakunnan miehet pättivät Että
varakkain mökkiläisten pitä tehä päivä omin Ruokisa ja Vähävarasten
talon Rualla perttulin ja mikkelin välillä Elikkä rahassa 90 penniä
taikka jyvissä puoli kappaa hampaista aina vuotelta ja jos Eivät tyty
tähän pätöksen niin Savat valitta 30 päivän sisällä Kuvernörin.
Totistavat talokkaat.
Johan Korhonen Penjam Kemppainen ja Joonas Mäkäräinen ja Johan
Kemppainen ja Johan Mikkonen Jaakko Kemppainen ja Jonas Oikarinen."
Pöytäkirjasta ei käy selville, kenen esityksestä ja pyynnöstä tämä asia
tuli kuntakokouksen käsiteltäväksi, mutta olettaa sopii, että sen oli
antanut asianomainen kunnallislautakunnan esimies Lauri Keränen itse ja
sai kokouksen, ehkäpä yksimielisen hyväksymisen.
Puheiden mukaan tämä kuntakokouksen päätös jäi vain paperille,
sillä tällaiseen veronmaksuun eivät mökkiläiset tuntuneet olleen
halukkaita, eikä tällä kuntakokouksen päätöksellä ollut ulosottomiehen
perimispätevyyttä. Sanotaanpa eräänkin mökkiläisen tämän päätöksen
johdosta arvelleen: "Jos minun pitäisi Tuliniemelle mennä päivätyön
tekoon, niin kiviä kontillani kantaisin niitylle ja pellolle."
Tuliniemen Lauri Keräsen kunnan virkailijana oloaika supistui vain
yhteen kolmivuotiskauteen, kun v. 1873 valitaan samaan toimeen
talonpoika Kalle Tolonen Alangosta. Palkkaakin tuli tuntuvasti lisää,
kun päätettiin maksaa 4 prosenttia kaikista perittävistä lainoista.
Kalle Tolonen hoiti kunnan tehtäviä moitteettoman hyvästi ja
erinomaisella tunnontarkkuudella vuosikymmeniä.
Tällä välin ilmestyy kirkonkylään uusia kirjoitustaitoisia miehiä,
jotka ottavat kuntakokouksessa Kalle Toloselta viran pois,
selittämällä, että tuo ylöskantoprosentti tulee kunnalle kalliiksi ja
ylöskantaja rikastuu kohtuuttomiin.
Kunnan arkisto ja rahavarain hoito siirretään Joona Mikkoselle
Mikkolasta, 100 markan vuosipalkalla hoidettavaksi. Kirjurin tehtävät
taas tulevat Esko Kemppaiselle Tenämän mäestä. Kolmivuotiskaudeksi oli
asiat näin järjestetty ja aikanaan tulee arvostelu tämän ajanjakson
toiminnasta.
Kaupanhoitaja Tuomas Härkönen hoitaa tämän jälkeen näiden edellisen,
kahden miehen tehtäviä, eli kokonaisuudessaan kunnallislautakunnan
esimiehen tehtävät. Tuomas Härkönen kirjoitti kaikki asiat hyvästi
paperille ja oli omintakeinen ajattelija. Olisi muutoinkin pidetty
paikkakunnan etevimpänä miehenä, ellei tuo valitettava oman maan
profeetta-käsite tässäkin olisi saanut määrätä.
Ei liene ennenaikaista myöskään mainita kunnallislautakunnan tehtävien
siirtymisestä Tuomas Härköseltä Antti Oikariselle Putkolasta, joka
Kalle Tolosen jälkeen on toimessa pisimmän ja samalla tunnustusta
ansaitsevan päivätyön tehnyt. Samoin Lauri Keränen Karhulasta, on
kuntakokouksen puhemiehen tehtäviin ollut kelpolailla perehtynyt..
Sanotaan Kusti Kemppaisen, "Muurari-Kustin", myöskin kerran
hoitaneen kunnan tehtäviä. Se oli kaiketi silloin, kuin Kemppainen
sai perintöosansa Eskolasta ja lähti maailmalle. Kirjoitustaitonsa
vuoksi olisi Kemppainen ollut tämän tehtävien tasalla, mutta, kuten
sanotaan, häntä enemmän miellytti silloin tukkijätkän kiertolaiselämä
ja niin jätti kunnanvirkailijan tehtävät toiselle miehelle. Kemppaista
nimitettiin jonkun aikaa tämän jälkeen "kunnattomaksi Kustiksi".
Kunnallislautakunnalla, ainakin myöhempänä hallituskautena, ovat olleet
apuna n.s. kylän piirimiehet. Nämä piirimiehet on aina vaihdettu
kolmivuotiskauden jälkeen, jos on kylässä ollut vara vaihtaa ja jos
entinen ei erittäin halukas ole ollut pitämään toimestaan kiinni.
Useinkin ne ovat osoittautuneet haluttomiksi senjälkeen kun aikansa
ovat palvelleet. Poikkeuksen tästä kuitenkin teki kerran Mustavaaran
kylän piirimies Samuli Heikkinen, "Vihin Samppa". Hän päinvastoin olisi
pitänyt loukkauksena, jos piirimiehen toimi olisi siirretty jollekin
toiselle. Kokouksissakin kulkemaan oli Samuli moitteettoman uuttera.
Kun kokouksessa Samulin piti jotakin esittää, lähti se aina alkuun
sanasta: "Tuota ny...". Tämä toisia huvitti.
Talon kunniallisen vanhuksen päiviä ei Samuli saanut nähdä, sillä
vävypoika hävitti Samulin elämän niin, että täytyi ikänsä viimeiset
päivät maata kunnan vaivaishoitolaisen halveksitulla ravatilla.