KUNNAN-MIEHIÄ.

Siihen aikaan kun Ristijärven kunnanhallinto oli Hyrynsalmen

kunnanhallintoon yhdistetty, oli Ristijärven kunnan miehillä aivan

pienet tehtävät. Veronkanto suurinta ja sekin mitättömän pieni. Kunta

silloin ei tarvinnut paljon varoja, sillä vaivaishoito oli ruotilais-

ja kiertolaisjärjestelmän pohjalla.

Sanotaan, että seurakunnan pappikin hoiti ensin kunnan virkailijain

tehtäviä. Tämä on hyvin ymmärrettävää, kun tietää, että

kirjoitustaitoisia oi liioin ollut silloin saatavissa.

Vuosina 1871—76 oli jo kunnanesimiehenä kirjoitustaitoinen Jaakko

Mikkonen Mikkolasta 70 markan vuosipalkalla. Jaakko Mikkosen kuoltua

siirtyi esimiehen toimi Jaakko Oikariselle Onnenniemestä. Yli 20 vuoden

oli sitten Jaakko Oikarinen kunnanesimiehenä 50 markan vuosipalkalla.

Oikarisen kirjoitustaito ei suinkaan ollut loistava, mutta nimensä hän

paperille kuitenkin kirjoitti. Kunnankokousten pöytäkirjat kirjoitti

kunnan kirjuri, lautakunnan esimies ja kuka milloinkin sattui.

Vuodesta 1897 alkaen kolmivuotisjakson oli kunnanesimiehenä

Jaakko Keränen Aholasta. Myöhemmin ei tällä Keräsellä ole ollut

kunnanesimiehen vaalissa kannatusta.

Alkuaan lienee ollut kunnanesimiehen, lautakunnan puheenjohtajan ja

kirjurin tehtävät samalla miehellä, sillä, kuten jo sanottu, tehtävät

siihen aikaan olivat hyvin pienet. Kuitenkin jo Jaakko Mikkosen

esimiehenä ollessa oli Lauri Keränen, Tuliniemestä, lautakunnan

puheenjohtajana. Kirjurin ja kassamiehen tehtävät kuuluivat lautakunnan

esimiehelle eli puheenjohtajalle. Palkkaa Keränen sai vuosittain 80

markkaa rahaa ja 3 kappaa jyviä kustakin talosta. Tätä palkkaa Lauri

Keränen kuitenkin piti pienenä. Hän pyysi kunnalta palkankorotusta.

Asia oli kuntakokouksen käsiteltävänä, josta on tehty näin kirjoitettu

pöytäkirja:

"Kulutuksen mukaan vuonna 1871 pitettin Kuntakokos Ristijärven

pappilassa Sinä 27 päivänä toukokussa jossa tummiteltiin mökkiläisten

päivätyön tevosta tuliniemelle ja seurakunnan miehet pättivät Että

varakkain mökkiläisten pitä tehä päivä omin Ruokisa ja Vähävarasten

talon Rualla perttulin ja mikkelin välillä Elikkä rahassa 90 penniä

taikka jyvissä puoli kappaa hampaista aina vuotelta ja jos Eivät tyty

tähän pätöksen niin Savat valitta 30 päivän sisällä Kuvernörin.

Totistavat talokkaat.

Johan Korhonen Penjam Kemppainen ja Joonas Mäkäräinen ja Johan

Kemppainen ja Johan Mikkonen Jaakko Kemppainen ja Jonas Oikarinen."

Pöytäkirjasta ei käy selville, kenen esityksestä ja pyynnöstä tämä asia

tuli kuntakokouksen käsiteltäväksi, mutta olettaa sopii, että sen oli

antanut asianomainen kunnallislautakunnan esimies Lauri Keränen itse ja

sai kokouksen, ehkäpä yksimielisen hyväksymisen.

Puheiden mukaan tämä kuntakokouksen päätös jäi vain paperille,

sillä tällaiseen veronmaksuun eivät mökkiläiset tuntuneet olleen

halukkaita, eikä tällä kuntakokouksen päätöksellä ollut ulosottomiehen

perimispätevyyttä. Sanotaanpa eräänkin mökkiläisen tämän päätöksen

johdosta arvelleen: "Jos minun pitäisi Tuliniemelle mennä päivätyön

tekoon, niin kiviä kontillani kantaisin niitylle ja pellolle."

Tuliniemen Lauri Keräsen kunnan virkailijana oloaika supistui vain

yhteen kolmivuotiskauteen, kun v. 1873 valitaan samaan toimeen

talonpoika Kalle Tolonen Alangosta. Palkkaakin tuli tuntuvasti lisää,

kun päätettiin maksaa 4 prosenttia kaikista perittävistä lainoista.

Kalle Tolonen hoiti kunnan tehtäviä moitteettoman hyvästi ja

erinomaisella tunnontarkkuudella vuosikymmeniä.

Tällä välin ilmestyy kirkonkylään uusia kirjoitustaitoisia miehiä,

jotka ottavat kuntakokouksessa Kalle Toloselta viran pois,

selittämällä, että tuo ylöskantoprosentti tulee kunnalle kalliiksi ja

ylöskantaja rikastuu kohtuuttomiin.

Kunnan arkisto ja rahavarain hoito siirretään Joona Mikkoselle

Mikkolasta, 100 markan vuosipalkalla hoidettavaksi. Kirjurin tehtävät

taas tulevat Esko Kemppaiselle Tenämän mäestä. Kolmivuotiskaudeksi oli

asiat näin järjestetty ja aikanaan tulee arvostelu tämän ajanjakson

toiminnasta.

Kaupanhoitaja Tuomas Härkönen hoitaa tämän jälkeen näiden edellisen,

kahden miehen tehtäviä, eli kokonaisuudessaan kunnallislautakunnan

esimiehen tehtävät. Tuomas Härkönen kirjoitti kaikki asiat hyvästi

paperille ja oli omintakeinen ajattelija. Olisi muutoinkin pidetty

paikkakunnan etevimpänä miehenä, ellei tuo valitettava oman maan

profeetta-käsite tässäkin olisi saanut määrätä.

Ei liene ennenaikaista myöskään mainita kunnallislautakunnan tehtävien

siirtymisestä Tuomas Härköseltä Antti Oikariselle Putkolasta, joka

Kalle Tolosen jälkeen on toimessa pisimmän ja samalla tunnustusta

ansaitsevan päivätyön tehnyt. Samoin Lauri Keränen Karhulasta, on

kuntakokouksen puhemiehen tehtäviin ollut kelpolailla perehtynyt..

Sanotaan Kusti Kemppaisen, "Muurari-Kustin", myöskin kerran

hoitaneen kunnan tehtäviä. Se oli kaiketi silloin, kuin Kemppainen

sai perintöosansa Eskolasta ja lähti maailmalle. Kirjoitustaitonsa

vuoksi olisi Kemppainen ollut tämän tehtävien tasalla, mutta, kuten

sanotaan, häntä enemmän miellytti silloin tukkijätkän kiertolaiselämä

ja niin jätti kunnanvirkailijan tehtävät toiselle miehelle. Kemppaista

nimitettiin jonkun aikaa tämän jälkeen "kunnattomaksi Kustiksi".

Kunnallislautakunnalla, ainakin myöhempänä hallituskautena, ovat olleet

apuna n.s. kylän piirimiehet. Nämä piirimiehet on aina vaihdettu

kolmivuotiskauden jälkeen, jos on kylässä ollut vara vaihtaa ja jos

entinen ei erittäin halukas ole ollut pitämään toimestaan kiinni.

Useinkin ne ovat osoittautuneet haluttomiksi senjälkeen kun aikansa

ovat palvelleet. Poikkeuksen tästä kuitenkin teki kerran Mustavaaran

kylän piirimies Samuli Heikkinen, "Vihin Samppa". Hän päinvastoin olisi

pitänyt loukkauksena, jos piirimiehen toimi olisi siirretty jollekin

toiselle. Kokouksissakin kulkemaan oli Samuli moitteettoman uuttera.

Kun kokouksessa Samulin piti jotakin esittää, lähti se aina alkuun

sanasta: "Tuota ny...". Tämä toisia huvitti.

Talon kunniallisen vanhuksen päiviä ei Samuli saanut nähdä, sillä

vävypoika hävitti Samulin elämän niin, että täytyi ikänsä viimeiset

päivät maata kunnan vaivaishoitolaisen halveksitulla ravatilla.

Ristijärven muistoja ja kuvauksia · 第 17 / 39 题