Suuri korkea sali, jossa lääkärit kulkivat hämärästi valaisevat
kynttilät kädessä tarkastaen haavottuneita oli ääriään myöten
täynnä. Kantajat toivat lakkamatta uusia haavottuneita, laskivat
ne toinen toisensa viereen lattialle, jossa jo ennestään oli niin
ahdasta että onnettomat tuuppivat ja verellään tahrivat toisiaan,
ja menivät hakemaan yhä uusia. Verilätäköt, joita näkyi tyhjillä
paikoilla lattialla, satojen ihmisten kuuma hengitys ja kantajien
hiestys synnyttivät tukahuttavan paasun, ilkeän löyhkän, jossa
kynttilät himmeästi tuikkivat salin eri kulmilla. Voihkinaa,
huokauksia, korinaa, jonka tuon tuostakin keskeytti läpitunkeva
huuto, kuului monenmoisena sorinana kautta koko huoneen. _Sisaret_
rauhallisin kasvoin ja ilmein, vailla tuota tyhjänpäiväistä
naisellista, sairaaloisen surkeata sääliä häärivät käytännöllisen
toimekkaina milloin siellä milloin täällä ja harpaten haavottuneiden
yli vilahtelivat veristen sinellien ja paitojen välissä jaellen
lääkkeitä, vettä, siteitä ja liinannukkaa. Lääkärit käärityin hihoin
olivat polvillaan haavottuneiden ääressä välskärien pidellessä
vieressä kynttilää, ja tarkastivat, tunnustelivat ja puikoillaan
pistelivät haavoja, huolimatta kärsivien hirveistä voivotuksista ja
rukouksista. Eräs lääkäreistä istui ovella, pienen pöydän ääressä ja
kirjotti Galjtsinin astuessa sisään luetteloonsa jo 532.
-- Ivan Bogajev, sotamies S:n rykmentin 3:sta komppaniasta, _fractura
femuris complicata!_ -- huusi toinen salin päästä, koetellen
ruhjoutunutta jalkaa. Kääntäkääpäs hänet.
-- Oo-i, isäni, te olette meidän isämme! -- huusi sotamies, rukoillen
ettei häneen kajottaisi.
-- _Perforatio capitis_.
-- Semen Neferdov, everstiluutnantti N:n jalkaväkirykmentistä.
Hieman kärsivällisyyttä, eversti; ei käy muuten laatuun: heitän
sikseen -- sanoi kolmas, kaivellen jonkinlaisella koukulla onnettoman
everstiluutnantin päätä.
-- Ai, ei saa! Voi Jumalan tähden, pian, pian, Jum-a-a-aaa!
-- _Perforatio pectoris_... Sebastian Sereda, sotamies... mistä
rykmentistä? vaan elkää kirjottako: _moritur_. Kantakaa hänet pois,
-- sanoi lääkäri, poistuen sotamiehen luota, joka tajuttomana jo
korisi.
Nelisenkymmentä paarinkantaja-sotamiestä, valmiina kantamaan
sidottuja sairashuoneeseen ja kuolleita kappeliin, seisoi ovella ja
katseli äänetönnä, silloin tällöin raskaasti huoaten tätä näytelmää...