P:n kirkonkylässä tuli osakseni ystävällinen vastaanotto ja töitä
tuotiin oikein runsaasti. Siellä oli jo kauan odotettu semmoista
ammattimiestä kuin minä olin. Asunnon ja hyvän ylläpidon sain
ensialuksi kauppias H:n talossa.
Ahkeruudella ryhdyin toimiini. Ensiksi sain sidottavakseni
lainakirjaston kirjoja parin sadan niteen paikoille. Niiden työ-aikana
karttui myös suuri joukko yksityisten töitä. Oloni lupasi siten uudessa
paikassani varsin suuria kukkarolleni.
Runsaiden töiden joukossa oli sellaisiakin kirjoja, jotka piti sitoa
siististi, kultauksilla varustettuina, vaan kun en sitä taitoa osannut,
täytyi minun matkustaa likimmäiseen kaupunkiin sitä taitoa oppiakseni.
Sieltä toin myöskin kultaamiskalut mukaani. Sitte vasta työ alkoi
oikein sujua ja tulla kunnollista. Kohta sen jälkeen pääsin asumaan
kansakoululle opettajan ruokaan ja hoitoon. Sitäpaitsi sain
ruveta johtokunnan pyynnöstä neuvomaan opettajan apuna käsitöitä
kansakoulu-oppilaille jonkunlaista palkkaa vastaan. Niinmuodoin tuli
minulle jonkunlainen viran ylennys. Sen lisäksi sain lauluhaluani
tyydyttää lauluseuran jäsenenä ja väliin johtajanakin, ja olipa minulla
myöskin hyvä tilaisuus harjotella urkuharmonion soitantoa, joka, ollen
aivan uutta elämälleni, innostutti kovin, ja pian pääsin siinäkin
taidossa hyvään alkuun. Varsin hyvälle tuntui, kun elämän myötäonni
minua niin runsaasti seurasi. Mielelläni tein päivät ahkeraan työtä.
Yön seudut harjoittelin soitantoa ynnä lueskelin seminaariin pääsemistä
varten. Väliin lu'in myös Raamattua ynnä muita uskonnollisia kirjoja
sieluni ravinnoksi. Töistäni karttui rahoja niin, että Marraskuun
alussa jo olin parin sadan markan omistajana. Vasta sitte sopi minun
oikealla tavalla kirjoittaa kotiani, jolloin kerroin sekä hyvästä
maallisesta menestyksestä että hengellisen elämäni tilasta.
Vaan tämmöistä elämän myötäonnea ei kestänyt kau'an.