Näinkin supistettuna tehtävämme on oleva kyllin laaja ja työläs.
Tiedämmekö me, miten on meneteltävä kasvattaessamme ja puhdistaessamme
itsessämme oikeusaatetta? Me likipitäen näemme, mitä ihannetta meidän
on lähestyttävä, mutta miten muuttuvainen ja petollinen tuo ihanne
vielä on! Sitä hälventää kaikki se, mitä me emme huomaa tai minkä me
näemme vain epätäydellisesti ja mitä me emme tajua kyllin syvällisesti.
Tuskin on olemassa toista ihannetta, jota uhkaisivat salakavalammat
vaarat, joka olisi merkillisempien unohdusten ja yhtä epätodennäköisten
erehdysten uhrina. Ei ole mitään, mitä meidän tulisi lähestyä
pelokkaammin, kiihkeämmän uteliaana ja hartaammalla huolenpidolla. Se,
mikä meistä näyttää moitteettoman oikealta tällä hetkellä, ei
luultavastikaan ole kuin pieni osa siitä, mikä meistä näyttäisi
oikealta, jos me muuttaisimme paikkaa. Meidän tarvitsee vain verrata
sitä, mitä me teimme eilen, siihen, mitä me teemme tänään, ja sen, mitä
me teemme tänään, me huomaamme olevan täynnä oikeuden loukkauksia, jos
meidän on mahdollista kohota vielä korkeammalle ja verrata sitä siihen,
mitä teemme huomenna. Sattuu jokin tapaus, kirkastuu jokin ajatus,
selvenee jokin velvollisuus itseämme kohtaan, ilmaantuu jokin
odottamaton yhteys -- ja sisäisen oikeutemme koko rakenne horjuu ja
muuttaa muotoaan. Niin vähän kuin kuljemmekin eteenpäin, meidän olisi
kuitenkin mahdotonta alkaa uudelleen elää niiden niin monien
ikävyyksien ja erinäisten pettymysten keskellä, joita olemme
aiheuttaneet tahtomattamme ja tietämättämme, ja kuitenkin, kun ne
syntyivät ympärillämme, meistä näytti, että me olimme oikeassa, emmekä
luulleet olevamme epäoikeudenmukaisia. Samoin nytkin: me olemme
tyytyväisiä hyvään tahtoomme. Me vakuutamme itsellemme, ettei kukaan
kärsi meidän takiamme, me olemme vakuutetut siitä, ettemme aiheuta
yhdenkään hymyn häviämistä, ettemme keskeytä yhtään onnenkuisketta,
ettemme lyhennä yhtään rauhan ja rakkauden hetkeä. Mutta ehkä me emme
ollenkaan huomaa oikealla ja vasemmalla piilevää suunnatonta vääryyttä,
joka täyttää kolme neljännestä elämäämme.