1918
Vuodelta käytet- Vähin
Tavara 1917 jäänyt tävissä tarvit-
yhteiskunn. Lisäys oleva tava Puuttui
varasto. 1918 varasto. määrä.
Kivihiiltä ja
antrasiittiä 0 45.6 45.6 210.0 164.9 = 78.9 %
Naftaa 20.0 123.0 143.0 343.0 200.0 = 58.2 %
Puu (milj. kuut.) 0 9 9.9 15.6 6.6 = 42.3 %
Raakametalli 15.0 10 25.0 210.0 185.0 = 88.1 %
Liinaa 10.9 12.6 22 7 Yli tarpeen 15
Villaa 1.6 0.1 1.7 4.1 2.4 = 58.6 %
Kutomatuotteita
(milj. arshinaa) 0 1.4 1.4 2.8 1.4 = 50 %
Turkiksia 4.6 4.2 9.0 12.0 3.0 = 25 %
Kalosseja
(milj. paria) 0 16.0 16.0 30.0 l4.0 = 46 %
Sokeri 2.3 3.0 5.3 64.8 59.5 = 91.1 %
Tee 0.6 0 0.6 1.07 1.37 = 69.5 %
Kahvi ja kakao 0.25 0 0.25 0.90 0.65 = 72.2 %
Riisi 0 0 12.6 12.6 = 100%
Tupakka ja sikaarit
(milj. venäl. naulaa) 6.4 6.4 7.9 1.5 = 18.9 %
Tulitikkuja
(1000 laatikkoa) 50.0 50.0 590.0 2820.0 2230.0 = 79.9 %
Suolaa 2.0 58.0 60.0 64.0 4.0 = 0.3 %
Kalaa 0 10.0 10.0 32.4 22.4 = 69.8 %
Kuten näkyy, on yhteiskunnallistutettu koneisto tuottanut enimmäkseen
vain pienen murto-osan kulutukseen tarvittavasta vähimmästä määrästä.
Prof. _I.V. Isajeff_ on "Economistissa" (1919 vuoden elok. s. 235)
julkaissut arvostelun, joka perustuu numerotietoihin. Otan siitä
tähän muutamia tietoja.
Yksistään sentrotekstilissä, eli tekstiliteollisuuden keskuksessa,
oli 1918 tarkkailua varten 6,000 virkamiestä. Saapuvien asiain
luku oli päivittäin keskimäärin 500, lähtevien 207. Yksi sihteeri
käsitteli päivittäin keskimäärin 10 tulevaa ja 4 lähtevää asiaa, yksi
konekirjoittajatar 2 lähtevää asiaa. 1918 vuoden toisella puoliskolla
tarvitsi sentrotekstili yhteensä 1,349,619,000 ruplaa etulainaa ja
kuitenkin valmistettiin tavaroita vain 143,716,000 ruplan arvosta,
siis tuskin 10 %. Heinäkuussa sai työmies 6,000 ruplaa kuussa,
vaikka maksimipalkka oli määrätty 3,000 ruplaksi. Tämän saman ilmiön
toteaa myöskin Heikel sekä vielä joku muu. Tämä tapahtuu siten, että
jos jonkun esineen valmistamiseen menee 3 tuntia, niin merkitsee
tehtaan johto sen 6 tunniksi. Työtehon alenemista osoittavat
seuraavat luvut, jotka ovat otetut erikoiskomitean kertomuksesta
(tammik. 1919): Työläisten lukumäärä Moskovan rautatiekonepajassa oli
1916 1192; 1917 1179; 1918 1772. Arviolaskun mukaan valmisti yhtä
rautatievaunua, joka konepajassa valmistettiin, 1916 0.44, 1917 13.2
ja 1918 41.5 työläistä. Komitea arvelee työtehon alenemisen syiksi
elintarvevaikeuksia, väärää vapaus-käsitettä työmiehillä, työmiesten
osanottoa kaikenlaisiin komiteoihin j.n.e. Hiilentuotannossa oli
tuotanto työläistä kohti kuukaudessa 1916 614 puutaa, 1917 448 puutaa
ja 1918 242 puutaa. Normaalimäärä on 750 puutaa. Niiden tavaroiden
arvo, jotka työläinen valmisti 8-tuntisessa työpäivässä ja ottaen
1916 vuoden hinnat perusteeksi, oli 1916 100, 1917 75 ja 1918 40 %.
Työtehon alennus vaihtelee eri aloilla 20-68 %. Näin Isajeff.
Otan vielä seuraavat otteet _Gawronskyn_ lukuisista Neuvosto-Venäjän
lehdistä ja virallisista kertomuksista poimimista tiedoista. (On
huomattava, että G:n kirja on ilmestynyt alkupuolella vuotta 1919 ja
"nyt" tarkoittaa siis sitä aikaa.)
_Moskovan piirin metalliteollisuus_:
Jo 1/IV 1918 suljettiin 211 rekisteröidystä tehtaasta 79 s.o. 38 %,
ja jälelle jääneissäkin on tuotanto suuresti alentunut. Työläisten
lukumäärä on alentunut 60 %:lla.
_Tekstititeollisuudessa_ suljettiin lokakuussa 1918 161 liikettä, s.o.
18 %.
_Sementtiteollisuus_: 14 tehtaasta, jotka ovat Neuvosto-Venäjän rajojen
sisällä, ei ainoakaan ole käynnissä.
_Kummiteollisuus_: Ylimmän kansantalousneuvoston julkisen tiedonannon
mukaan työskenteli tällä alalla vielä joitakin aikoja siten 32,000
työläistä. Nyt vain 7,500.
_Naftateollisuutta_ kuvasi naftateollisuustyöläisten kongressi
seuraavasti: Naftateollisuuden asema on sangen surullinen.
Polttoaineita ei ole, petrolia riittää ainoastaan helmikuuhun.
Nafta-destilleerauksessa uhkaa ankara työttömyys puuttuvan
raaka-aineen takia.
Gawronsky osoittaa, että sellainenkin teollisuus, jolla on kaikki
tarpeensa saatavissa, on lamassa. "Taloudellinen elämä" niminen
lehti (11, 12) on kirjoittanut: "Teollisuutemme nykyinen tila voidaan
ilmaista sanalla romahdus."
Bolsheviki-johtajat ovat itse lausuneet, mikä tähän kaikkeen oli
suurena syynä. _Trotski_ lausuu puheessaan 28.III.1918 ("Arbeit,
Disziplin und Ordnung"), tosin pääasiassa armeijaa tarkoittaen:
"Mistä kehittyy mielivalta, epäjärjestys ja suora kunniattomuuskin?
Suoraan sanoen siitä, että määrääville paikoille on joutunut
ihmisiä, jotka eivät niitä pysty hallitsemaan." Hän sanoo, että
itse ministeriöissäkin oli tovereita, jotka työskentelevät vain 4-5
tuntia, eikä sitäkään aikaa kunnolla.
Eräässä kohdassa hän lausuu:
"Valitut kolleegiot, jotka ovat kokoonpantuja kyllä työväenluokan
parhaista edustajista, mutta joilta puuttuu välttämätön teknillinen
asiantuntemus, eivät voi korvata ainuttakaan teknikkoa, joka on
käynyt läpi ammattikoulun ja tietää miten erikoisasioissa on
meneteltävä. Ylitsekuohuva toverillisuus, joka meillä on kaikilla
aloilla huomattavissa, osoittautuu kyllä aivan luonnolliseksi
vastavaikutukseksi nuoren vallankumouksellisen, äskettäin sorretussa
asemassa olleen luokan taholta, joka poistaa äskeisten käskijäin,
herrojen ja komentajain yksilöllispersoonallisen aloiteoikeuden ja
asettaa kaikkialla sijaan valittuja edustajiansa. Tämä on, sanon,
aivan luonnollinen ja pohjaltaan aivan terve vallankumousilmiö. Mutta
tämä ei ole köyhälistöluokan taloudellisen rakennustyön viimeinen
sana. Seuraavan askeleen tulee johtaa toverillisuuden rajoitukseen,
työväenluokan terveeseen pelastavaan itserajoitukseen, niin että
työväenluokka tietää, missä työläisten valitsemain edustajain on
lausuttava ratkaiseva sana, missä taasen on välttämätöntä antaa tilaa
teknikoille, spesialisteille, joilla on määrättyjä tietoja, joille
voidaan asettaa suurempi vastuu ja jotka ovat asetettavat valppaan
poliittisen valvonnan alaisiksi. Mutta on välttämätöntä jättää
ammattimiehille vapaan toiminnan, vapaan luomisen mahdollisuus,
koska kukaan vähänkään kykenevä lahjakas ammattimies ei voi toimia
alallaan, jos hän on alistettu erikoistyössään kolleegiumin
alaiseksi, joka ei tätä alaa tunne."
Kuvaava on kulkulaitoskomissarin Krassinin "Prawdassa" julkaisema
käsky. Otan tähän kohtia siitä.
1. Vallitseva järjestelmä on sodan luoman tilanteen yhteydessä
saattanut kulkulaitokset täydelliseen rappioon, mikä lähentelee
täydellistä kulkulaitosten seisahtumista.
2. Rappio ei ole ainoastaan väärän järjestömuodon, väärän hallinnon,
ei ainoastaan henkilökunnan alenneen työtehon syy, vaan se on myöskin
hallinnon vaihtelevaisuuden syy.
3. Kollegiaalisen, todellisuudessa vastuuttoman hallinnon sijasta
on toteutettava yksilöllinen, vastuunalainen hallinto. -- -- --
Uudistukset on peruutettava ja palattava entisiin asemiin, vanha
teknillinen koneisto otettava käytäntöön -- --