II.

Mies, joka ei ollut matkalla minnekään.

Kajutta, jossa heräsin, oli pieni ja sangen epäsiisti. Muuan

keltatukkainen ja -viiksinen nuorehko mies istui alahuuli lerpalla

vuoteeni ääressä pidellen kiinni ranteestani. Hetkisen tirkistelimme

ääneti toisiimme. Hänen vesiharmaat silmänsä olivat omituisen

ilmeettömät.

Juuri silloin kuului kannelta melua aivan kuin rautaisen vuoteen

siirtelystä ja sen jälkeen jonkun suuren elukan matalaa kiukkuista

murinaa. Ja samassa mies taas puhkesi puhumaan.

Kauhun saari · 第 6 / 28 题