XV

Pimeässä maassa.

Olin aikonut kulkea jostakin laaksokäytävästä, joka vie Sinisten

Vuorten ja Alleghany-vuorten kautta Tennesseen valtioon, mutta päätin

nyt tehdä polvekkeen Rutherfordin piirikunnan kautta, karttaakseni

mahdollisia vainoojia.

Sinne oli ainoastaan muutamien peninkulmien matka; jo puolentoista

tunnin kuluttua minä olinkin siellä ja jatkoin matkaani Rutherfordin

kauppalaan, missä lepuutin hevostani, ja pääsin kello kolme aamulla

Greens Hilliin. Mikään muu ei minua häirinnyt kuin tiellä olevien

koirien haukunta. Mutta Greens Hiilissä kuulin kavioiden kopsetta

takaani. Kehoitin väsynyttä hevostani, mutta kavioiden kopse läheni ja

minä ratsastin puiden sekaan antaakseni ratsumiesten kulkea ohitseni ja

nähdäkseni kuka siellä oli.

Se oli Caucus.

-- Tulkaa mukaan, massa Bryant, Spartanburgista ajetaan teitä takaa --

ne ovat puolen tunnin matkan jälelläpäin minusta. Laura-neiti lähettää

teille tämän kirjeen. Mutta tulkaa mukaan, heti!

Kannustimme hevosia ja käännyimme pohjoista kohti, Caucus edellä.

Eräällä tunturipolulla tuli eteemme pieni joki -- Otter-puro -- hyvin

rytöisessä seudussa. Hevoset olivat peräti uuvuksissa kolmenkymmenen

peninkulman ratsastuksesta.

Päivän koittaessa ratsastimme viidakkoon, jossa olimme varmassa

suojassa, teimme tulen, söimme aamiaisen, panimme hevoset liekaan ja

laskimme levolle.

Heräsin iltapäivällä väsyneenä ja haluttomana, ja neekeri kuorsasi yhä

vieressäni. Muistin kirjeen, avasin sen ja sain lukeakseni seuraavaa:

Maanantai-iltana.

Rakas puolisoni!

Lähetän kaikessa kiireessä nämä rivit ilmoittaakseni sinulle,

että eräs patrulli lähetetään sinua ajamaan takaa. Sinun

laukauksesi johdosta saapui muutamia ratsumiehiä, ja Bassett

saattoi sanoa heille mihin päin sinä olit ratsastanut. Luojan

kiitos, ettei Belle ollut osallisena ajamassa näitä verikoiria

sinun kintereillesi! Oi, rakas Lawrence, miten sydämellisesti

rukoilenkaan tänä yönä puolestasi! Ollessasi poissa tunnen

itseni kuin leskeksi -- lesken kyyneleet kostuttavat kirjettä.

Pidä vaari elämästäsi, sillä se on myöskin minun elämäni,

puolisoni! Jumala suokoon, että me tapaamme jälleen! Se on

ainoa rukoukseni, omani, rakastettuni.

Kahden tulen välissä: Romaani Yhdysvaltain kansalaissodasta · 第 19 / 26 题