Scheffler, Frans, Bolzau.
_Frans_ (tulee vati kädessä oikealta ja menee keskiovesta pois).
_Bolzau_ (oikealta servietti kaulassa). Ketähän nyt taas Jumala antaa?
Kah — sinähän se olet — tulitko lukemaan minulle juhlapuhettasi.
_Scheffler_. En; minulla on ainoastaan pari sanaa sanottavana.
_Bolzau_. Pari sanaa — nuo pari sanaa kestävät kauemmin kuin koko
ruoka-aikani.
_Scheffler_. Minulla on muuan vieras, tohtori Steinkirsch, joka ennen
tässä kaupungissa asuessaan oli Polyhymnian jäseniä.
_Bolzau_ (puoleksi sivulle). Vaikka Konkordian, sama se minusta.
_Scheffler_. Hän on tullut yhdistysjuhlaan — hänen piti oikeastaan
asuman minun luonani.
_Bolzau_. Mutta mitä se minua liikuttaa?
_Scheffler_. Mutta nyt se ei käy päinsä —
_Bolzau_. Niin tuon kyökin uunin tähden —
_Scheffler_ (kummastellen). Minkä kyökin uunin tähden?...
_Bolzau_. Arvelin noin vaan, ettei teillä enää keitetä — vaan entäs
sitten?...
_Scheffler_. Mitä kummaa sinä keittämisestä puhut? Ei, näetkös setä, —
minun vaimoni on matkustanut äskettäin pois.
_Bolzau_. Niin vai — vai niin!
_Scheffler_. Hän on lähtenyt veljensä luo Rosendorffiin.
_Bolzau_. Vai niin — niin vai —
_Scheffler_. Hänen veljellään oli hyvin tärkeä asia hänelle.
_Bolzau_. Joku perintö-asia tietysti?
_Scheffler_. Niin juuri — niin se olikin.
_Bolzau_ (sivulle). Valehtelee kuin almanakka! Malta, malta, veikkoseni!
_Scheffler_. Vaimoni poissaollessa minä en tietysti voi pitää vierasta
niinkuin pitäisi ja — sentähden tulin pyytämään sinua —
_Bolzau_. Ottamaan hänet minun luokseni, tahdot sanoa. Kernaasti minun
puolestani.
_Scheffler_. Kiitos, setä! Päivällistä syön minä kumminkin vielä hänen
kanssaan yhdessä, mutta sitten tuon minä hänet tänne.
_Bolzau_. Kuuleppas, veikkoseni, tulepas tänä iltana minun luokseni.
_Scheffler_. Kiitoksia, setä; mutta minun pitäisi kirjoittaa vielä
huomiseksi juhlapuhe.
_Bolzau_. Minulla on hyvin tärkeä asia sinulle. Minä aion kysyä sinulta
neuvoa eräässä riita-asiassa.
_Scheffler_. Riita-asiassa.
_Bolzau_. Niin juuri — on tuommoinen käräjäasia kyökin uunista.
_Scheffler_. Kyökin uunista?
_Bolzau_. Niin, — ole siis hyvä ja tule — nyt ei ole minulla aikaa
selittää tuota asiaa lähemmin, mutta vallan merkillinen sekasotko se
on tuo uunijuttu. Nyt täytyy minun mennä pyiden kimppuun. Voi hyvin!
(Erikseen.) Malta, malta, veikkoseni — kyllä minä sinulle pätsin
kuumennan. (Pois oikealle.)
_Scheffler_. Pääsinpä nyt tuosta Steinkirschistä ja nyt saanen ehkä
hieman aikaa jatkaa puhettani. (Vetää käsikirjoituksen taskustaan.)