Hänen rinnastansa puristui tuskainen parahdus. Lapsi yksin ei jaksanut
tyydyttää hänen kaihoavaa sydäntänsä.
Lapsen isää hän kaipasi, lapsen isää hän tuskaisesti ikävöi, jupisten
hänen nimeänsä intohimoisen hellästi, hirveiden nyyhkytysten raastaessa
häntä, samalla kun pitkät tunnit vierivät hitaasti, kunnes valuvat
kynttilät toinen toisensa jälkeen leimahtivat viimeisen kerran ja
sammuivat, ja hän virui pimeässä yksin epätoivoinensa.