Mutta kuningas kutsuu seuraavana päivänä luokseen Asparin, Jugurthan
lähettilään, (ja sanoo) Dabarin kautta saaneensa Sullalta tietää, että
sota voitaisiin päättää (vissillä) ehdoilla, jonkatähden hänen pitäisi
tiedustella kuninkaansa mieltä. Tämä lähtee iloisena Jugurthan leiriin.
Häneltä sitten saatuaan kaikki neuvot, Aspar palaa, joutuun matkaten,
kahdeksan päivän päästä Bocchon luo ja ilmoittaa hänelle, että Jugurtha
oli haluinen tekemään kaikki, mitä käskettäisiin, mutta vähän luotti
Marioon; usein ennenkin oli muka Romalaisten ylipäällikköin kanssa
sovittu rauha turhaan rauennut. Muuten pitäisi Bocchon, jos tahtoisi
katsoa molempien etua ja rauhaa pysyväksi, toimittaa niin, että kaikki
(asianomaiset) kokoontuisivat yhteen, juurikuin rauhasta keskustelemaan,
ja hän sieltä heittäisi Sullan hänen käsiinsä; kun hänellä olisi
semmoinen mies hallussaan, tapahtuisi, että liitto saataisiin toimeen
senaatin ja Roman kansan käskystä; eikä jätettäisi vihollisten valtaan
aatelisukuista miestä, joka ei oman pelkoisuutensa kautta, vaan
valtakunnan tähden (oli vangiksi joutunut).