Mutta Sulla, vaikka hänellä oli sama ajatus, varjelee kuitenkin
Maurilaisen väkivallasta; hän kehoittaa väkeänsä olemaan urhealla
mielellä; usein ennenkin olivat muka muutamat harvalukuiset
onnellisesti taistelleet suurta joukkoa vastaan; jota vähemmän
säästäisivät itseään tappelussa, sitä turvallisemmat he olisivat; eikä
kenenkään, jolla aseet ovat käsissä, sopisi aseettomien jalkain juuressa
apua rukoilla ja, kaikkien suurimman pelon alaisina ollessa, kääntää
vihollisia vastaan ruumiin suojatonta ja sokiaa puolta. Sitten
rukoiltuaan Jupiter ylijumalaa, että tulisi Bocchon rikoksen ja
uskorikkoisuuden todistajaksi, käskee hän Volux'in, koska vihollisen
vehkeitä piti, lähteä pois leiristä. Tämäkös nyt kyynelsilmin
rukoilemaan, ett'ei sitä pitäisi uskoa: ei mitään muka ollut petoksesta
tapahtunut, vaan pikemmin Jugurthan sukkeluuden kautta, joka
arvattavasti vakomalla oli saanut tiedon hänen matkastaan. Muuten, koska
Jugurthalla ei ollut suurta joukkoa ja hänen toivonsa ja mahtinsa rippui
hänen isästänsä, ei hän muka uskaltaisi julkisesti mitään yrittää, koska
hän, poika, olisi läsnä todistajana. Siksipä näyttikin (hänestä) parasta
olevan julkisesti marssia Jugurthan leirin halki; hän joko lähettäisi
edeltäkäsin tai jättäisi sinne Maurilaiset ja matkaisi yksinään Sullan
kanssa. Tämä neuvo hyväksyttiin, kuten semmoisessa tilassa (luonollista
oli); he lähtevät paikalla matkaan ja pääsevät ehiöinä läpi, Jugurthan
kahdella päällä ja epätietoisena ollessa, koska he olivat tulleet
äkki-odottamatta. Sitten tultiin muutamain päiväin päästä matkan
tarkoitusperille.