Kun siis Sulla, kuten edellä sanottiin, hevoisväestön kanssa oli tullut
Afrikaan ja Marion leiriin, tuli hänestä, vaikka ennen oli harjaumaton
ja taitamaton sotamenoissa, lyhyessä ajassa taitavin kaikista. Lisäksi
vielä puhutteli hän hyvänsuovasti sotilaita, teki hyviä töitä monelle
pyynnöstä, toisillen itsestään ilman pyytämättä, mutt'ei mielellään
ottanut vastaan semmoisia, vaan maksoi ne takaisin joutuisammin kuin
rahalainan, eikä vaatinut keltään mitään takaisin. Enemmän hän
ahkeroitsi sitä, että mitä useimmat olisivat hänelle velassa.
Alhaisimpain(kin) kanssa hän laski leikkiä ja toimitteli totisia, oli
usein läsnä työaloilla sekä kulussa ja vahdin pidännössä olevien
tykönä, eikä hän kuitenkaan, niinkuin kehnon kunnianhimon tapa on,
loukannut konsulin tai kenenkään kunnon miehen kunniaa. Ainoastaan sitä
hän ei kärsinyt, että kukaan neuvonpidännössä tai työssä olisi häntä
etevämpi: hän kerkisi (niissä) enimpäin edelle. Näitten tekojen ja
avujen kautta hän ennen pitkää tuli Mariolle ja sotamiehille erinomaisen
rakkaaksi.