Mutta konsuli kävi, niinkuin päättänyt oli, ahdistamaan kaupunkia sekä
linnoja, ja luovutti vihollisilta muutamat väkivallalla, toiset
peloittamalla taikka palkintoja lupaamalla. Ja aluttain hän toimitteli
(vaan) vähäpätöisempiä yrityksiä, arvellen Jugurthan tulevan
käsikähmähän, omaisiaan varjellakseen. Mutta kun hän sai tietää hänen
olevan kaukana ja työskentelevän muissa toimissa, näytti hänestä aika
olevan ryhtyä suurempiin ja vaikeimpiin hankkeisin. Olipa hirmuisen
avarain erämaiden välissä suuri ja mahtava kaupunki, nimeltä Capsa,
jonka perustajana mainitaan libyalaista Herkulesta. Sen asukkaat olivat
Jugurthan tykönä veroista vapaat ja lempiän hallinnon alla, jonka vuoksi
heitä pidettiinkin uskollisimpina; vihollista vastaan he olivat lujat ei
ainoastansa muurien ja aseitten sekä väestönsä, vaan paljon enemmin
vielä seudun kolkkouden kautta. Sillä paitsi kaupungin lähitienoota on
kaikki muu seutu autiota, viljelemätöntä, vedestä köyhää sekä käärmeiden
tähden vaarallista; ja näitten niinkuin muittenkin petojen raivo on
ruuan puutteesta rajumpi. Päälliseksi yltyy vielä käärmeiden jo
itsessään turmiollinen luonto enemmän janon kuin minkään muun kautta.
Tämän kaupungin valloittamiseen oli Mariolle tullut erinomaisen suuri
halu, sekä sodan hyödyn vuoksi, että myös koska asia näytti vaikialta.
Olipa Metelluskin suurella kunnialla vallannut Thalan kaupungin, joka
asemansa ja linnoituksensa suhteen ei ollut paljon erikaltainen, paitsi
että Thalan seudussa, ei kaukana muureista, oli muutamia lähteitä.
Capsalaisilla oli vaan yksi lähde alati kumpuavalla vedellä, ja se
kaupungin sisällä; muuten he käyttivät sadevettä. Sitä voitiin siellä
sekä koko merestä kaukana olevassa Afrikassa, jossa villintapaisesti
elettiin, helpommasti kärsiä, siksi että Numidialaiset enimmästään
söivät maitoa ja metsäeläinten lihaa, eikä himonneet suolaa eikä muita
kurkun himarteita. Ravinto oli heillä nälkää ja janoa vastaan, ei
hekumaksi eikä ylöllisyydeksi.