Kun Marius, pidettyään tämmöisen puheen, näkee rahvaan mielten syttyneen
intohon, lastaa hän joutuun laivoja muonavaroilla, rahalla, aseilla sekä
muilla tarpeilla, ja käskee legati A. Manlion lähteä niiden kanssa
matkaan. Itse hän sillä välin kirjoittaa miehiä sotapalvelukseen, ei
esivanhempain tapaan eikä kansalaisluokkien mukaan, vaan kuinka kullakin
on halu, enimmät alimmasta luokasta. Tämän toiset sanoivat tapahtuneen
parempien puutteesta, toiset siitä syystä, että konsuli etsi alhaison
suosiota, koska se kansanlaji oli jalostanut ja korottanut hänen, ja
koska mahtavuuteen pyrkivälle ihmiselle kaikki köyhimmät ovat
sopivimmat, joilla ei ole huolta omaisuudestaan -- koska sitä ei
laisinkaan ole -- ja joista kaikki rahaa tuottava näyttää
kunnialliselta. Siis lähtee Marius paljon suurempilukuisen joukon
kanssa, kuin päätetty oli, Afrikaan ja laskee muutamain päiväin kuluttua
Utican rantaan. Legati P. Rutilius jättää hänelle sotajoukon; sillä
Metellus oli paennut Marion lähisyyttä, ett'ei näkisi sitä, jota hänen
mielensä kuullessaankaan ei ollut saattanut kärsiä.