LXXXII.

Ylipäällikkö, kun sai tiedon kuninkaiden liitosta, ei tarjonnut

umpimähkään eikä, niinkuin jo usein voitetulle Jugurthalle oli tottunut

tekemään, kaikin paikoin tilaisuutta tappeluhun; vaan hän vartosi

kuninkaita linnoitetussa leirissä, lähellä Cirtaa, arvellen paremman

olevan ensin tulla tuntemaan Maurilaisia -- koska siinä oli uusi

vihollinen lisäynyt -- ja sitten vasta, kun niin sopisi, antautua

tappeluun. Mutta sillä välin hän Romasta kirjeen kautta saapi tietää,

että Numidian voittomaa on annettu Mariolle; sillä jo ennen oli hän

kuullut, että Marius oli konsuliksi tehty. Näistä kuulumisista murtui

hänen mielensä enemmän, kuin hyvä ja sovelias oli, ja (nyt) hän ei

voinut kyyneleitään pidättää eikä kieltänsä hallita; tämä muun puolesta

(niin) erinomainen mies oli liian heikko mielipahaansa kantamaan; ja

sitäkös muutamat pitivät kopeutena; toiset jalon mielen närkästymisenä

kärsitystä solvaistuksesta sekä siitä, että jo saatu voitto temmattiin

pois hänen käsistään. Meille on kyllin tiettyä, että häntä enemmin

harmitti Marion kunnia, kuin hänelle itselleen tehty vääryys, eikä asia

olisi niin tuskauttanut häntä, jos tuo pois otettu voittomaa olisi

annettu jollekulle muulle kuin Mariolle.

Jugurtha · 第 86 / 118 题