XLIX.

Sille kukkulalle, joka, niinkuin sanoimme, käypi poikkipuolista suuntaa,

asettui nyt Jugurtha, pitennettyään väkirivinsä; elehvanteille ja osaksi

jalkaväestölle pani hän Bomilcarin komentajaksi ja antoi tälle käskyn,

mitä hänen pitäisi tehdä; itse rivitti hän valituita jalkamiehiä

hevoisväestön kanssa lähemmäs vuorta; sitten kävi hän kaikki turmat ja

manippelit ja kehoitti sekä manasi sotilaita, että he, muistaen entistä

urhoollisuuttaan ja voittoaan, suojelisivat itseänsä ja valtakuntaansa

Romalaisten ahneudelta; taistelu tulisi muka niitten kanssa tapahtumaan,

joita ennen voitettuina olivat ikeen alitse käyttäneet; niille oli

annettu toinen päämies, ei toista mieltä; hän oli pitänyt kaikkea huolta

väkensä hyväksi, kuin päälliköltä suinkin voipi vaatia; heidän asemansa

oli korkialla paikalla siksi, että he ennalta tietävinä voisivat ruveta

tappeluun tietämättömien kanssa, ett'eivät he vähälukuisempina yhtyisi

monilukuisempain kanssa taikka taitamattomina sodassa harjauneempain

kanssa käsirysyyn. Sentähden pitäisi heidän olla valmiit ja tarkat

merkin annettua karkaamaan Romalaisten päälle; se päivä muka olisi joko

vahvistava heidän suurilla ponnistuksilla saamat voittonsa, taikka olisi

se oleva suurten rasitusten alku. Sitä paitsi muistutti hän erityisesti

jokaiselle hyvää työtään, aina sen mukaan kuin hän rahalla tai kunnialla

oli palkinnut häntä jostakin uroteosta, ja osoitti häntä esikuvana

muille; lopuksi kehoitti hän, kunkin mielenlaadun mukaan, lupauksilla,

uhkauksilla ja manauksilla, mitä milläkin lailla. Vaan sillä välinpä

nähdään Metellus, vihollisista mitään tietämättä, sotajoukon kanssa

tulevan vuorta alas. Ensin oli tämä kahdella päällä, mitä tuo outo näkö

merkitsisi; sillä Numidialaiset olivat hevoisineen asettuneet

varvikkoon, mutta heitä ei puut mataluutensa vuoksi peittäneet

täydellisesti; ja kuitenkaan ei tietty heistä varmaan, mitä olivat, kun

sekä paikan luonto, että myös petoskeinot tekivät heidät itse ja heidän

sotamerkkinsä tuntemattomiksi. Kun hän sitten ennen pitkää oli tullut

tuntemaan petosvehkeet, pysähytti hän sotajoukon hetkeksi. Siinä

muutettuaan rivit, järjesti hän joukkonsa sotarintaan oikealle puolelle,

joka oli lähinnä vihollista, kolminkertaisilla reserviriveillä, jakoi

linko- ja joutsimiehet manippeleille, asetti koko hevoisväestön

siiville, ja tilaa myöden pidettyään kehoituspuheen sotilaille, vei hän

joukkonsa, niinkuin sen oli sioittanut, muutetuilla eturiveillä alas

lakialle.

Jugurtha · 第 53 / 118 题