Muutamain päiväin kuluessa toimittavat Numidialaiset, mitä käsketty oli.
Senaatissa luettiin Adherbalin kirje, jonka sisältö oli seuraava: "Syy
siihen, että usein lähetän teitä rukoilemaan, senaatorit, ei ole minun,
vaan siihen on minun pakoittanut Jugurthan väkivalta, jolle on tullut
niin suuri halu surmata minua, ett'ei hän muista teitä eikä
kuolemattomia jumalia, että himoaa hartaammin minun vertani kuin kaikkea
muuta. Sentähden pidetään minua, joka olen Roman kansan liittolainen ja
ystävä, jo viidettä kuukautta aseilla piiritettynä; minua ei auta isäni
Micipsan hyvät työt eikä teidän päätöksenne; olenpa kahdella päällä,
rasittaako minua miekka vai nälkä kovemmin. Jugurthasta enempää
kirjoittamasta kieltää minua kohtaloni; myöskin ennen olen sen kokenut,
että onnettomia vähän uskotaan; jos vaan en tietäisi, että hän
tavoittelee ylemmäksi kuin minä olen, ja ett'ei hän samalla toivo teidän
ystävyyttänne ja minun valtakuntaani. Kumpaisen hän pitää
arvollisempana, se ei kellenkään ole tietymätöntä. Sillä ensin hän
surmasi veljeni Hiempsalin, sitten hän karkoitti minun isäni
valtakunnasta. Ja olkoonpa vaan tämä meille tehtyä vääryyttä, joka ei
koske teihin. Mutta nyt hän aseilla pitää hallussaan teidän
valtakuntaanne ja minua suljettuna, jonka olette panneet Numidialaisten
hallitsiaksi. Kuinka paljon hän on pitänyt lukua lähettiläiden sanoista,
osoittaa minun vaarani. Mitä onpi jäljellä, paitsi teidän voimanne,
jolla häntä voisi liikuttaa? Sillä minä puolestani tahtoisin
mieluisammin että niin hyvin tämä, jota nyt kirjoitan, kuin sekin, jota
ennen olen senaatissa valittanut, olisi perätöntä, kuin että
kurjuudellani näyttäisin sanani todeksi. Mutta koska minä olen sitä
varten syntynyt, että olisin Jugurthan rikosten osoitteena, niin en
pyydä enää kuolemasta päästä enkä murehista, ainoasti vihollisen
ylivallasta ja ruumiin kidutuksista. Numidian valtakunnasta, joka on
teidän, pitäkäätte huolta, miten haluttaa; mutta pelastakaatte valtanne
korkeuden ja ystävyytenne rehellisyyden tähden minut jumalattomista
käsistä, jos vielä vähänkään muistatte minun isoisäni Masinissaa."