XXIII.

Kaksikymmentä yksi kanonanlaukausta ilmoitti että kuningas oli

matkustanut Tukholmaan takaisin. Enempää ei tarvinnut vastapuolueen

sanomalehdille heittäytyäkseen hallituksen kimppuun tavallisella

säälimättömyydellään. Koko sanomalehdistö kuohui, ja vanhat

riitakysymykset uudistettiin, jokainen puolue syöksyi esiin

haukkumasanoineen, joita viskattiin kuin höyhenpalloja edes takaisin,

ja tilaajien oli hauska katsella niitten lentävän ilmassa.

Politillisten myrskyjen liikuttamana kuleksi ritari Falck-Olsen edes

takaisin suuren kuvastimensa edessä seuraavana sunnuntaina. Rouva kulki

ja järjesteli, katsellen ylpeydellä pientä ritarinauhaa napinlävessä.

"Kuule, eukkoseni, meidän pitää matkustaa."

"Matkustaa? Miksi niin? Etkö ole tyytyväinen jo? Olethan sen sanonut!"

"Oh! Yksi kunniamerkki on vaan ensi askel."

"Ei, vaan hyvä Jumala!" huudahti Falck-Olsenin rouva suutuksissaan,

"olethan tullut mahtavaksi yht'äkkiä, Olli Juhana! Kun yksi

kunnianmerkki on vaan ensi askel, niin tahtoisin mielelläni tietää mikä

toinen on?"

"Toinen kunniamerkki lisäksi!" vastasi hänen puolisonsa ja meni

salista.

Hänelle oli näet kuviteltu, että saksalaiset ruhtinaat kuljettavat

muassaan kunniamerkkejä, kun ne oleskelevat kylpypaikoissa, ja silloin

on helppo saada joku niistä -- erittäinkin kun on yksi ennaltaan.

Falck-Olsenin perhe matkusti siis Emsiin, ja pari viikkoa sen jälkeen

sai Karolina Hjelm kirjeen Lovisalta, jossa muun muassa oli:

"Sinä et voi ajatella kuinka suloista on herätä aamusella kun

ei tarvitse ajatella Hannua. Että saatoinkin olla niin tyhmä!

Hän ei sopinut minulle. Eilen ratsastimme aaseilla, ja muuan

englantilainen, joka oli muassa (pappa sanoi, että hän on lordi)

on niin hellänä tänään, että hän ei voi istua siliä lailla kuin

me muut istumme, vaan hänen täytyy istua sille selkärangan osalle,

joka on kappaleen matkaa ylempänä."

Karolina oli kylliksi varomaton, kun luki kirjeen äidilleen. Ja

seuraavana päivänä sanoi Hjelmin rouva Hannu serkulleen: "Sinun

arvelusi Falck-Olsenista oli aivan oikea. Ulkomaalla on hän perinpohjin

turmeltunut."

Työmiehiä: Romaani · 第 34 / 36 题