Tunnetko hänet tarkoin?
LORDI GORING
(Korjaten kaulahuiviaan.) Sen verran, että kerran kihlauduin
mennäkseni naimisiin hänen kanssaan, kun asuin Tenbyssä. Tuo
puuha kesti kolme päivää ... likipitäin.
SIR ROBERT CHILTERN
Miksi se katkesi?
LORDI GORING
(Kevyesti.) Oh, olen unohtanut. Vähintään, se ei vaikuta mitään
asiaan. Sivumennen, oletko yrittänyt suostuttaa häntä rahalla?
Hän oli hemmetin ahne rahalle.
SIR ROBERT CHILTERN
Lupasin hänelle minkä summan vaan tahtoisi. Hän kieltäytyi.
LORDI GORING
Niin ollen tuo tavaton rahan evankeliumi joskus pettää. Joka
tapauksessa rikkaus ei voi tehdä kaikkea.
SIR ROBERT CHILTERN
Ei kaikkea. Otaksun, että olet oikeassa, Arthur. Tiedän, että
julkinen paheksuminen on edessäni. Minulla on siitä erikoinen
tunne. En koskaan aikaisemmin tiennyt, mitä on kauhu. Nyt sen
tunnen. On kuin laskeutuisi jäinen käsi sydämelle. On kuin sydän
pakahtuisi kuoliaaksi jonkinlaisessa tyhjässä onkalossa.
LORDI GORING
(Tarttuen pöytään.) Sinun täytyy taistella häntä vastaan, sinun
täytyy taistella häntä vastaan.
SIR ROBERT CHILTERN
Mutta millä tavoin?
LORDI GORING
En osaa sitä tällä hetkellä sanoa. Ei minulla ole pienintäkään
käsitystä. Mutta jokaisella on heikko kohtansa. Meissä jokaisessa
on joku virhe. (Harhailee tulisijan eteen ja katselee itseään
kuvastimesta.) Isäni sanoo, että myös minulla on virheeni. Kenties on.
En tiedä.
SIR ROBERT CHILTERN
Puolustaessani itseäni rouva Cheveleytä vastaan on minulla
oikeus käyttää mitä aseita keksin -- eikö olekin?
LORDI GORING
(Yhä katsellen kuvastimeen.) Sinun asemassasi luullakseni ei
minulla olisi vähintäkään epäilystä niin tehdessäni. Hän pystyy
tosiaan pitämään puolensa.
SIR ROBERT CHILTERN
(Istuu pöydän luo ja ottaa kynän käteensä.) Hyvä on! Lähetän
numerosähkösanoman Wienin lähetystöön tiedustellen, onko siellä
tiedossa mitään häntä vastaan. Ehkä siellä on jokin salainen
häväistysjuttu, jota hän pelkäisi.
LORDI GORING
(Hypistellen kukkaa napinlävessä.) Kuvittelen, että rouva
Cheveley on noita hyvin nykyaikaisia naisia, joille uusi häväistysjuttu
on yhtä sopivaa kuin uusi hattu ja joita molempia hän leyhyttelee
puistossa joka iltapäivä kello puoli kuuden ajoissa. Olen
varma, että hän jumaloi häväistysjuttuja, ja että nykyään hänen
elämänsä huolena on onnistua niitä kyllin paljon aikaansaamaan.
SIR ROBERT CHILTERN
(Kirjoittaen.) Miksi sanot tuota?
LORDI GORING
(Kääntyen ympäri.) No niin, hänellä oli viime yönä liiaksi
punamaalia ja vaatteita aivan niukasti. Sellainen naisessa viittaa
aina siihen, että hänen suhteensa ei ole paljon toivomisen varaa.
SIR ROBERT CHILTERN
(Painaen kelloa.) Kuitenkin kannattaa minun sähköttää Wieniin
-- vai kuinka?
LORDI GORING
Aina on vaivan arvoista tehdä kysymys, mutta aina ei siihen
kannata vastata.
(Mason lähestyy.)
SIR ROBERT CHILTERN
Onko herra Trafford huoneessaan?
MASON
Kyllä, sir Robert.
SIR ROBERT CHILTERN
(Pistää kirjoittamansa paperin kirjekuoreen, jonka sitten huolellisesti
sulkee.) Sano hänelle, että toimittaa tämän numeron lähetetyksi heti.
Ei saa olla hetkenkään viivytystä.
MASON
Kyllä, sir Robert.
SIR ROBERT CHILTERN
Oi. Anna se pian minulle takaisin. (Kirjoittaa jotakin kuoreen.
_Mason_ poistuu kirje mukanaan.) Hänellä on mahtanut olla
merkillinen vaikutus parooni Arnheimiin. Ihmettelen, mitä se oli.
LORDI GORING
(Hymyillen.) Minä ihmettelen.
SIR ROBERT CHILTERN
Taistelen häntä vastaan hengen edestä niinkauan kuin vaimoni
ei tiedä mitään.
LORDI GORING
(Ankarasti.) Oi, taistele kaikin tavoin -- kaikin tavoin!
SIR ROBERT CHILTERN
(Epätoivon ilmeellä.) Jos vaimoni saa tietää, niin on jälellä
vähän, minkä puolesta taistelisin. No niin! Heti kun saan sanomia
Wienistä, annan sinun tietää tuloksen. Se on mahdollisuus, juuri
mahdollisuus, mutta uskon siihen. Ja kuten taistelin aikaa vastaan
sen omilla aseilla, tahdon kukistaa hänet omilla aseillaan. Se on
vain oikein, ja hän on sen näköinen nainen, jolla on entisyyttä,
eikö olekin?
LORDI GORING
Useimpien hienojen naisten laita on niin. Mutta entisyydellä
on kuosinsa kuten puvuillakin. Kenties rouva Cheveleyn entisyys
on pelkkää ohutta paljaskaulaisuutta, ja sellainen on äärettömästi
suosittua nykyään. Sitäpaitsi, rakas Robert, minä en rakentaisi
aivan suuria toiveita taisteluun rouva Cheveleytä vastaan. Enpä
luulisi rouva Cheveleytä naiseksi, jota on helppo voittaa. Hän
on masentanut kaikki velkojansa ja hänellä on ihmeellinen mielenmaltti.
SIR ROBERT CHILTERN
Oi! Nyt elän toivossa. Tartun jokaiseen sattumaan. Tunnen
samaa kuin tuntee mies, joka on hukkuvassa laivassa. Vesi vierii
jalkojeni ympäri ja rajuilma myrskyää. Hm! Minä kuulen vaimoni
äänen.
LADY CHILTERN
(Lähestyy kävelypuvussa.) Hyvää iltaa, lordi Goring!
LORDI GORING
Hyvää iltaa, lady Chiltern. Oletteko ollut puistossa?
LADY CHILTERN
Ei! Tulen juuri Naisten vapaamielisestä yhdistyksestä,
jossa muunmuassa, Robert, sinun nimeäsi mainittiin äänekkäin
kättentaputuksin, ja nyt olen tullut juomaan teetä. (Lordi Goringille.)
Viivyttehän ja otatte hieman teetä, haluatteko?
LORDI GORING
Viivyn kotvasen, kiitos.
LADY CHILTERN
Palaan hetken perästä. Menen vain riisumaan hattuni.
LORDI GORING
(Mitä vakavimmalla ilmeellään.) Oi, älkää toki. Se on soma.
Hienoimpia hattuja, mitä koskaan olen nähnyt. Toivon, että
Naisten vapaamielinen yhdistys otti sen vastaan äänekkäin
kättentaputuksin.
LADY CHILTERN
(Hymyillen.) Meillä on paljon tärkeämpää tehtävää kuin tähystellä
toistemme hattuja, lordi Goring.
LORDI GORING
Todellako? Mitä lajia tehtävää?
LADY CHILTERN
Oi, raskaita, tarpeellisia, huvittavia asioita, tehdaslait, naiset
tarkastajina, kahdeksantunnin laki, valtiollinen äänioikeus. --
Kaikenlaisia, todella sellaisia, joita te pitäisitte kokonaan ikävinä.
LORDI GORING
Eikä puhuta koskaan hatuista.
LADY CHILTERN
(Ivallisesti ja harmistuen.) Ei koskaan hatuista, ei koskaan!
(Menee ovesta, joka johtaa hänen naiskammioonsa.)
SIR ROBERT CHILTERN
(Ottaa lordi Goringia kädestä.) Olet ollut hyvä ystäväni, Arthur,
läpeensä hyvä ystävä.
LORDI GORING
En tiedä, että olisin pystynyt tekemään paljoakaan hyväksesi,
Robert, tähän saakka. Itse asiassa en ole kyennyt tekemään mitään
puolestasi, sikäli kuin voin nähdä. Olen kokonaan pettynyt itseni
suhteen.
SIR ROBERT CHILTERN
Olet saanut minut kykeneväksi puhumaan totta sinulle. Se on
jotakin. Totuus on aina tukahtunut sisimpääni.
LORDI GORING
Ah. Totuus on sellainen asia, josta olen pyrkinyt selvenemään
niin pian kuin suinkin. Paha tapa, tavallaan. Synnyttää klubissa
etenkin vanhempain jäsenten epäsuosiota. He kutsuvat sitä
omahyväisyydeksi. Kenties se sitä onkin.
SIR ROBERT CHILTERN
Kiittäisin Jumalaa, jos olisin syntynyt puhumaan totta ja elämään
totuudessa. Ah, suuri asia elämässä on -- elää totuudessa. (Huokaa
ja käy ovea kohti.) Tulen luoksesi pian jälleen, Arthur, täytyyhän
minun?
LORDI GORING
Tietenkin. Milloin vain haluat. Menen katsomaan Bacheloriin
pallopeliä tänä iltana, ellen satu keksimään jotain parempaa tehtävää.
Mutta tulen takaisin huomenaamuksi. Jos jonkin sattuman vuoksi
haluat tavata minua yöllä, niin lähetä tieto suoraan Curzon-kadulle.
SIR ROBERT CHILTERN
Kiitän sinua. (Kun hän menee ovea kohti, tulee lady Chiltern
naiskammiostaan.)
LADY CHILTERN
Ethän mene, Robert?
SIR ROBERT CHILTERN
Minulla on eräitä kirjeitä kirjoitettavana, rakas.
LADY CHILTERN
(Mennen hänen luokseen.) Teet liiaksi työtä, Robert. Et näytä
koskaan ajattelevan itseäsi, ja näytät niin väsyneeltä.
SIR ROBERT CHILTERN
Ei se mitään, rakas, ei mitään. (Suutelee häntä ja poistuu.)
LADY CHILTERN
(Lordi Goringille.) Istukaa. Olen niin iloinen vierailustanne.
Haluan puhella kanssanne -- niinpä niin, en hatuista, en liioin naisten
vapaamielisestä yhdistyksestä. Teitä huvittaa liiaksi edellinen
puheenaihe ja jälkimäinen ei läheskään riittävästi.
LORDI GORING
Te haluatte keskustella kanssani rouva Cheveleystä?
LADY CHILTERN
Niin kyllä. Olette arvannut oikein. Lähdettyänne eilen illalla,
pääsin selville, että hän oli puhunut täyttä totta. Tietysti minä
sain Robertin heti hänelle kirjoittamaan kirjeen ja peruuttamaan
lupauksensa.
LORDI GORING
Niin hän on kertonut tehneensä.
LADY CHILTERN
Jos hän olisi sen pitänyt, olisi se ollut ensimäinen kari hänen
aina niin selvällä urallaan. Robertin tulee olla moitteen yläpuolella.
Hän ei ole kuten muut miehet. Hän ei saata tehdä kuten muut
miehet. (Katsoo lordi Goringia, joka pysyy vaiti.) Ettekö ole kanssani
yhtä mieltä? Te olette Robertin paras ystävä. Te olette meidän
parhain ystävämme, lordi Goring. Ei kukaan, paitsi minua, tunne
Robertia paremmin kuin te. Hän ei salaa minulta mitään, enkä
luule hänen teiltäkään mitään salaavan.
LORDI GORING
Totta kyllä, hän ei salaa minulta mitään. Ainakin niin uskon.
LADY CHILTERN
Enkö ole oikeassa häntä kunnioittaessani? Tiedän olevani. Mutta
puhukaa minulle vapaasti.
LORDI GORING
(Katsoen vilpittömästi häneen.) Aivan vapaastiko?
LADY CHILTERN
Varmasti! Teillä ei ole mitään salattavaa -- onko teillä?
LORDI GORING
Ei mitään. Mutta rakas lady Chiltern, ajattelen, jos minun sallitte
niin sanoa, että käytännöllisessä elämässä -- -- --
LADY CHILTERN
(Hymyillen.) Jota te tunnette niin vähän, lordi Goring.
LORDI GORING
Josta en tunne mitään kokemuksen perusteella, vaan kuitenkin
jotakin havaintojen pohjalla. Ajattelen, että käytännöllisessä
elämässä on menestymisessä jotakin, todellisessa menestyksessä
eräänlaista pientä häikäilemättömyyttä; kunnianhimossa on aina
jotakin häikäilemätöntä. Kun kerran mies on päättänyt sydämessään ja
sielussaan tavoittaa erikoisen päämäärän, niin jos hänen
on kiipeäminen jyrkkää kalliota, hän kiipeää jyrkkää kalliota;
jos hänen on käytävä liejussa -- --
LADY CHILTERN
Niin mitä?
LORDI GORING
Hän kävelee liejussa. Tietenkin puhelen yleensä elämästä.
LADY CHILTERN
(Vakavasti.) Toivon niin. Minkätähden katsotte minuun niin
oudosti, lordi Goring?
LORDI GORING
Lady Chiltern. Olen tosiaan ajatellut, että kenties teillä on
eräissä kohdin liian ankara elämänkatsomus. Ajattelen, että -- -- -- te
usein ette osoita riittävästi armahtavaisuutta. Joka luonteessa
on heikkoja kohtia, tahi pahempaa kuin heikkous. Otaksukaamme
esimerkiksi, että joku julkisuuden mies, isäni tai lordi Merton tai
Robert -- sanokaamme -- olisi vuosia sitten kirjoittanut mielettömän
kirjeen jollekin -- -- --
LADY CHILTERN
Mitä tarkoitatte mielettömällä kirjeellä?
LORDI GORING
Kirje, joka vakavasti saattaa huonoon valoon jonkun aseman.
Esitän vain kuvitellun tapauksen.
LADY CHILTERN
Robert ei voi tehdä mieletöntä tekoa yhtä vähän kuin väärää
tekoa.
LORDI GORING
(Pitkän vaitiolon jälkeen.) Kuka tahansa saattaa tehdä mielettömän
teon. Kuka tahansa voi tehdä väärän teon.
LADY CHILTERN
Oletteko pessimisti? Mitä sanovat toiset keikarit? Ne varmaan
kaikki käyvät surupuvussa.
LORDI GORING
(Nousten.) Ei, lady Chiltern, en ole pessimisti. Itse asiassa
en ole varma, että täysin tiedän, mitä pessimismi todella tarkoittaa.
Ainoa, minkä tiedän on se, että elämää ei voida ymmärtää ilman
suurta armahtavaisuutta, ei voida elää ilman paljoa armahtavaisuutta.
Rakkaus, eikä saksalainen filosofia, on tuon sanan todellinen
ilmaisu, olkoonkin sen läheisin tulkinta mikä hyvänsä. Ja jos teillä,
lady Chiltern, milloinkaan on murhe, kääntykää luottamuksella
puoleeni heti ja tahdon auttaa teitä kaikin tavoin kykyni mukaan.
Jos milloin haluatte kohdata minua, niin hakekaa apuani, ja te
saatte sen. Tulkaa heti luokseni.
LADY CHILTERN
(Katsoen häntä ihmetyksellä.) Lordi Goring, te puhutte kovin
vakavasti. En käsittääkseni milloinkaan ennen ole kuullut teidän
puhelevan vakavasti.
LORDI GORING
(Hymähtäen.) Teidän tulee suoda anteeksi minulle, lady Chiltern.
Sitä ei tapahdu uudelleen, jos voin auttaa.
LADY CHILTERN
Mutta pidän teistä, kun olette vakava. (Mabel Chiltern lähestyy,
mitä hurmaavin puku yllään.)
MABEL CHILTERN
Rakas Gertrud, elä sano niin hirveitä asioita lordi Goringille.
Vakavuus ei sovi hänelle laisinkaan. Hyvää iltaa, lordi Goring.
Suvaitkaa olla niin tavallinen kuin voitte.
LORDI GORING
Olisin halukas, neiti Mabel, mutta pelkään olevani jonkun verran
pois tolaltani tänä aamuna. Ja sitäpaitsi nyt on minun mentävä.
MABEL CHILTERN
Juuri kun olen tullut sisään. Mikä hirmuinen tapa teillä on?
Olen varma, että olette kovin huonosti kasvatettu.
LORDI GORING
Olen kylläkin.
MABEL CHILTERN
Toivon, että minä olisin saanut teidät kasvattaa.
LORDI GORING
Olen pahoillani, ettette sitä tehnyt.
MABEL CHILTERN
Se on liian myöhäistä nyt, luulen mä.
LORDI GORING
(Hymyillen.) En ole niin varma.
MABEL CHILTERN
Tuletteko huomenaamulla ratsastamaan?
LORDI GORING
Kyllä, kello kymmenen.
MABEL CHILTERN
Elkää unohtako!
LORDI GORING
Tietenkään en! Sivumennen, lady Chiltern, ei ole mitään vierastenne
luetteloa tämänpäiväisessä Morning Post'issa. Se on varmaan tullut
täyteen piirineuvoston tahi jonkun muun kokouksen selostuksista tai
muusta sellaisesta. Saisinko minä luettelon? Minulla on erikoinen syy
kysyä sitä.
LADY CHILTERN
Olen varma, että herra Trafford voi antaa sen.
LORDI GORING
Paljon kiitoksia!
MABEL CHILTERN
Tommy on Lontoon hyödyllisin henkilö.
LORDI GORING
(Kääntyen häneen.) Ja kuka on koristeellisin?
MABEL CHILTERN
(Riemuiten.) Minä.
LORDI GORING
Kuinka viisasta, että sen arvasitte. (Ottaa hattunsa ja keppinsä.)
Hyvästi, neiti Chiltern. Muistattehan, mitä sanoin teille, tottakai
muistatte?
LADY CHILTERN
Kyllä, mutta en tiedä, miksi sitä sanoitte minulle.
LORDI GORING
Tuskin tiedän itsekään. Hyvästi, neiti Mabel.
MABEL CHILTERN
(Näyttäen hieman pettyneeltä.) Olisin toivonut, ettette olisi
mennyt. Minulla on ollut neljä omituista seikkailua tänä aamuna;
neljä ja puolikin itse asiassa. Te voisitte viipyä ja kuulla jotain
niistä.
LORDI GORING
Kuinka itsekästä, että teillä on neljä ja puoli. Minulle ei jää
mitään.
MABEL CHILTERN
En soisi teillä olevan yhtään. Ne eivät olisi teille hyväksi.
LORDI GORING
Se on ensimäinen epäystävällisyys, minkä milloinkaan olette
minulle sanonut. Kuinka loistavasti sen sanoittekaan! -- Kello
kymmenen huomenaamuna.
MABEL CHILTERN
Täsmälleen.
LORDI GORING
Aivan täsmälleen. Mutta elkää tuoko herra Traffordia.
MABEL CHILTERN
(Hieman keikauttaen päätään.) Tietenkään en tuo Tommy
Traffordia. Tommy Trafford on suuressa epäsuosiossa.
LORDI GORING
Olen hyvilläni kuullessani sen. (Kumartaa ja menee ulos.)
MABEL CHILTERN
Gertrud, sinä puhuisit Tommy Traffordin kanssa!
LADY CHILTERN
Mitä on poloinen herra Trafford nykyään tehnyt? Robert sanoo,
että hän on parhain sihteeri, mitä hänellä on koskaan ollut.
MABEL CHILTERN
No niin, Tommy on taasen minua kosinut. Tommy ei todella tee mitään
muuta kuin kosii minua. Hän kosi minua eilen illalla musiikkihuoneessa,
ollessani aivan suojaton, kun siellä soitti hyvin harjoitettu kolmikko.
En uskaltanut lausua vähintäkään purevaa vastausta, tuota tuskin
tarvitsee kertoa sinulle. Jos olisin sen tehnyt, olisi se keskeyttänyt
heti soitannon. Soitannolliset ihmiset ovat niin mahdottoman
kohtuuttomia. He aina haluavat, että ihminen tulisi mykäksi samassa
hetkessä, kun tämä ikävöi tulla täysin kuuroksi. -- Sitten hän kosi
minua selkeällä päivällä tänä aamuna vastapäätä tuota kamalaa Achilleyn
veistokuvaa. Todellakin, tapahtumat, jotka suoritetaan vastapäätä
tuota taideteosta, ovat aivan kauhistavia. Poliisin pitäisi kajota
niihin. Välipalaa syötäessä näin hänen silmiensä hohteesta, että hän
aikoi taasen kosia, ja minä onnistuin estämään hänet juuri ajoissa
vakuuttamalla hänelle, että olen bimetallisti. Onneksi en tiedä, mitä
bimetallismi tarkoittaa. Enkä luule, että kukaan muukaan tietää. Mutta
tuo huomautus musersi kymmeneksi minuutiksi Tommyn. Hän näytti aivan
järkytetyltä. Ja sitten Tommyllä on niin kiusallinen tapa kosia. Jos
hän kosisi käyttäen äänensä yläsointua, niin en niin paljon välittäisi.
Se tekisi jonkinmoisen vaikutuksen kuulijaan. Mutta hän tekee sen niin
hirveän tutunomaisella tavalla. Kun Tommy alkaa olla romanttinen, niin
hän puhuttelee toista aivan kuin lääkäri. Pidän paljon Tommystä, mutta
hänen tapansa kosia on aivan vanhanaikainen. Toivon, Gertrud, että
puhuisit hänen kanssaan ja sanoisit, että on riittävän usein, jos kosii
kerta viikossa jotakuta, ja että tulee tehdä se aina tavalla, joka
tekee jonkun vaikutuksen toisen huomaavaisuuteen.
LADY CHILTERN
Rakas Mabel! Elä puhele tuolla tapaa. Sitäpaitsi Robertilla
on herra Traffordista hyvin korkeat ajatukset. Hän uskoo tällä
olevan loistavan tulevaisuuden edessään.
MABEL CHILTERN
Oi. En mistään hinnasta auringon alla mene naimisiin miehen
kanssa, jolla on tulevaisuus edessään.
LADY CHILTERN
Mabel!
MABEL CHILTERN
Tiedän, rakas. Sinä menit naimisiin miehelle, jolla oli tulevaisuus,
etkö mennytkin? Mutta Robert oli nero ja sinulla on ylevä, itseuhraava
luonne. Sinä siedät neroa. Minulla ei ole luonnetta lainkaan, ja
Robert on ainoa nero, jota voisin koskaan suvaita. Uskon, että he
säännöllisesti ovat aivan mahdottomia. Nerot puhuvat niin paljon,
eikö niin? Sellainen huono tottumus! Ja aina ne ajattelevat
itseään, kun tahtoisin, että ne ajattelisivat minua. Minun täytyy
mennä harjoituksiin lady Basildonin luo. Sinähän muistat, että me
toimeenpanemme kuvaelman, muistathan? Eräänlaisen riemukulun, en tiedä
minkä. Toivon sen olevan minun riemukulkuni. Ainoa voittokulku, joka
minua nykyään huvittaa. (Suutelee lady Chilterniä ja poistuu; tulee
sitten juosten takaisin.) Oi! Gertrud, tiedätkö, kuka tulee sinua
katsomaan? Tuo kamala rouva Cheveley rakastettavimmassa asussaan.
Oletko kutsunut hänet?
LADY CHILTERN
(Nousten.) Rouva Cheveley! Tulee minua tapaamaan! Mahdotonta!
MABEL CHILTERN
Vakuutan sinulle, hän tulee porraskäytävässä täydessä koossaan
ja elävänä, mutta ei läheskään niin luonnollisena.
LADY CHILTERN
Ei sinun tarvitse odottaa, Mabel. Muista, lady Basildon odottaa
sinua.
MABEL CHILTERN
Oi! Minun täytyy tervehtiä lady Markbya. Hän on ihastuttava.
Olen mielelläni hänen käytettävänään.
MASON
(Tulee sisään.) Lady Markby ja rouva Cheveley.
LADY CHILTERN
(Astuen näitä kohti.) Rakas lady Markby. Kuinka kauniisti,
että poikkesitte luokseni. (Puristaa tämän kättä ja kumartaa hieman
kylmästi rouva Cheveleylle.) Ettekö istuudu, rouva Cheveley?
ROUVA CHEVELEY
Kiitos! Onko tämä neiti Chiltern? Tutustuisin niin mielelläni
häneen.
LADY CHILTERN
Mabel, rouva Cheveley haluaa tutustua sinuun, (Mabel Chiltern
nyökkää jonkun verran.)
ROUVA CHEVELEY
(Istuutuen.) Pukunne oli niin viehättävä eilen illalla, neiti
Chiltern. Niin yksinkertainen ja sopiva.
MABEL CHILTERN
Todellako? Minun täytyy kertoa ompelijalleni. Se on häntä
ilahduttava. Hyvästi, lady Markby!
LADY MARKBY
Joko menette?
MABEL CHILTERN
Olen pahoillani, mutta minun on mentävä. Olen menossa harjoituksiin.
Minun on seistävä päälläni eräässä kuvaelmassa.
LADY MARKBY
Päällänne, lapsukainen? Oi, toivon, ettei toki. Uskon, että se
on perin epäterveellistä. (Istuu sohvaan lady Chilternin viereen.)
MABEL CHILTERN
Mutta se onkin oivallista hyväntekeväisyystarkoitusta varten:
nälkäpalkalla työskenteleväin auttamiseksi, ne ovat ainoat ihmiset,
jotka todella herättävät mielenkiintoani. Minä olen sihteeri ja
Tommy Trafford on rahastonhoitaja.
ROUVA CHEVELEY
Ja mitä on lordi Goring?
MABEL CHILTERN
Oi! Lordi Goring on esimies.
ROUVA CHEVELEY
Tuo toimi sopii hänelle suuremmoisesti, ellei hän ole huonontunut
siitä, kun hänet aikaisemmin tunsin.
LADY MARKBY
(Moittien.) Te olette huomattavan nykyaikainen, Mabel. Kenties hiukan
liian nykyaikainen. Ei mikään ole niin vaarallista kuin olla liian
nykyaikainen. Saattaa muuttua vanhanaikaiseksi aivan äkkiä. Tunnen
monta esimerkkiä siitä.
MABEL CHILTERN
Sehän on kamala mahdollisuus.
LADY MARKBY
Ah, rakkaani, elkää huoliko hermostua. Te tulette aina pysymään
mahdollisimman somana. Se onkin parhain kuosi ja ainoa kuosi,
jonka Englanti on onnistunut soveltamaan käytäntöön.
MABEL CHILTERN
(Kumartaen.) Kiitän teitä paljon, lady Markby sekä Englannin
että itseni puolesta. (Poistuu.)
LADY MARKBY
(Kääntyen lady Chilterniin.) Rakas Gertrud, me juuri saavuimme
tiedustamaan, onko rouva Cheveleyn timanttista rintaneulaa löydetty?
LADY CHILTERN
Täälläkö?
ROUVA CHEVELEY
Niin. Olin sen kadottanut palatessani Claridgeen ja ajattelin,
että olisin mahdollisesti pudottanut sen tänne.
LADY CHILTERN
En ole siitä kuullut mitään, mutta lähetän kutsumaan hovimestarin ja
kysyn. (Koskettaa kelloa.)
ROUVA CHEVELEY
Oi, pyydän, elkää vaivautuko lady Chiltern. Luulen, että kadotin
sen operassa ennen tänne tuloamme.
LADY MARKBY
Ah niin! Otaksun, että se tapahtui operassa. Asianlaita on, että
me kaikki hyörimme ja pyörimme nykypäivinä niin paljon, että
kummastelen, miten meillä on mitään kelpaavaa yllämme jonkun
illanvieton perästä. Itse tiedän tuon, kun tulen takaisin salongista,
tunnen aina, ikäänkuin ei minulla olisi tilkkua ylläni paitsi vähäistä
säädyllisen maineen riekaletta, joka juuri riittää estämään alempia
luokkia tekemästä kiusallisia huomautuksiaan vaunujen ikkunain
läpi. Itse asiassa on seurapiirissämme julmasti liikaväestöä. Tosiaan,
jonkun tulisi järjestää varsinainen suunnitelma siirtolaisuuden
auttamiseksi. Se saisi aikaan melko paljon hyvää.
ROUVA CHEVELEY
Olen täysin samaa mieltä kanssanne, lady Markby. Siitä on
lähes kuusi vuotta, kun olen ollut huvikauden ajalla Lontoossa,
ja minun täytyy sanoa, että seurapiiri on tullut hirveän kirjavaksi.
Näkyy mitä omituisimpia ihmisiä kaikkialla.
LADY MARKBY
Se on aivan totta. Mutta niitä ei ole tarvis tuntea. Olen varma,
että en tunne puolia ihmisiä, jotka tulevat kotiini. Tosin kuulemastani
päättäen en haluaisikaan.
(Mason lähestyy.)
LADY CHILTERN
Millaisen rintaneulan kadotitte, rouva Cheveley?
ROUVA CHEVELEY
Timanttisen käärmeneulan, jossa oli rubiini, melko suuri rubiini.
LADY MARKBY
Ajattelin, että sanoitte siinä olevan safiirin päässä, rakas.
ROUVA CHEVELEY
(Hymyillen.) Ei, lady Markby, -- rubiini.
LADY MARKBY
(Nyökäten päätään.) Ja hyvin somistava, olen aivan varma.
LADY CHILTERN
Onko rubiinin kaunistamaa, timanttista rintaneulaa löydetty
jostakin huoneista tänä aamuna, Mason?
MASON
Ei, lady.
ROUVA CHEVELEY
Ei se ole todellakaan niin tärkeää, lady Chiltern. Olen pahoillani,
että olen tuottanut teille hankaluutta.
LADY CHILTERN
(Kylmästi.) Oi, ei siitä ole mitään hankaluutta. Riittää, Mason.
Voitte tuoda teetä. (_Mason_ poistuu.)
LADY MARKBY
Tosiaan, minun täytyy sanoa, on mitä kiusallisinta kadottaa jotain.
Muistan kuinka kerran eräässä kylpylässä vuosia sitten hukkasin
kaivohuoneessa erinomaisen sievän kohokuvalla kaunistetun rannerenkaan,
jonka sir John oli minulle antanut. Tietääkseni hän ei ole senjälkeen
antanut minulle niin mitään, ikävä kertoa. Hän on valitettavasti
mennyt pilalle. Todellakin tuo hirveä Alahuone aivan tuhoaa meiltä
meidän aviomiehemme. Minä pidän Alahuonetta kaikkein suurimpana
iskuna onnelliselle avioelämälle senjälkeen kun tuo kauhea asia, jota
kutsutaan naisen korkeammaksi sivistykseksi, keksittiin.
LADY CHILTERN
Ah, on harhaoppista sanoa sellaista tässä huoneessa, lady Markby.
Robert on suuri naisten ylemmän sivistyksen esitaistelija ja niin
myös minä pelkään olevani.
ROUVA CHEVELEY
Miesten korkeampaa sivistystä näkisin mielelläni. Miehet sitä
niin surkeasti tarvitsisivat.