"Sinä olet sairas, lapseni?"
"Elämän yksitoikkoisuudesta -- olen väsynyt."
"Ja ajatuksesi?"
"Ovat kuolleet, kuten kaikki kuolee."
"Ei elämä."
"Ei, tiedän, sakeana kuohuu yhä maan pinta veren vioista."
"Unohdat hengen."
"Sen viattoman valheen, -- kuinka sitä unohtaa jaksaisi."
"Lapseni --"
"Jätä, jätä minut!"
"Lapseni!"
"Jätä minut, jätä minut -- jos jo levätä voisi."
"Haudassa, siellä vasta --"
"Niin, haudassa. Jumalan kuvat lepäävät ja omasta herruudestaan
humaltuvat. Liian voimakas on mullan väki valheelle, oi, että yhdellä
ainoalla elämisen vaivalla vapaaksi pääsee."
"Lapsi, lapsi!"