Kun Berg lähti naisten luota ja tuli eteiseen, oli Fritz menossa
kouluun leivos hampaissa. Piika tuli pauhaten jälessä, että Fritz on
varastanut häneltä leivoksen. Fritz aikoi jotain puhua Bergille, mutta
kun hän näki piian niin likellä, niin kiepsahti hän kartanolle.
Berg olisi ottanut poikaa niskasta kiini, mutta se oli myöhästä. Ja
sitä paitsi ei olisi ollut soveliaskaan kurittaa muiden lapsia, mietti
Berg mennessään Johanneksen huoneesen.
Johannes istui, tuijottaen eteensä sohvalla.
-- Olet vain aina yhtä surullinen!
-- Minun sydämeni on murtunut...
-- Raitis ilma ja hauska seura ovat sinulle tarpeesen. Me olemme
aikoneet lähteä rekiretkelle perheen kesken vain. Tulet kai mukaan?
-- En tiedä, minä olen kyllästynyt sellaisiin.
-- Tulet kai neiti von Kleinin seuralaiseksi? Minä olen yksinäni
miehenpuolena sitte, jos et tule. Sehän on kovin liikaa!
-- Eikö isä tule?
-- Hänellä kuuluu olevan kiireitä toimia.
-- Ehkäpä lähden. Siellähän voin alkaa, höpisi Johannes puoli-ääneen
itsekseen.