Tapaus on vieläkin Argossa, jossa näkyy Agamemnonin hauta palatsin
ulkopuolella. Orestes, ystävänsä Pyladeen seurassa, tulee paikalle ja
uhraa kaksi hiuskiharaansa isänsä haudalla. Sitten astuvat ystävykset
syrjään odottamaan Elektraa, Oresteen sisarta, joka naisseurueen
(kuorin) kanssa tulee vuodattamaan juomauhria haudalle. Kuori
lausuu pelkäävänsä, että murhatyö jää kostamatta. Elektra ei tiedä
miten rukoilla, kun murhaaja, hänen äitinsä, on lähettänyt uhrin.
Kuori neuvoo häntä rukoilemaan, että Orestes saapuisi kostajaksi.
Uhria toimittaessaan keksii Elektra kiharat, jotka ovat hänen omien
kiharainsa väriset. Kun hän siinä seisoo epäillen, astuu Orestes
esille Pyladeen seurassa ja ilmaisee, kuka hän on. Elektra ei ota
alussa uskoakseen, mutta pian tulee hän vakuutetuksi. Ihastuksissaan
tervehtii hän nyt veljeään, johon ainoaan hän nyt on yhdistänyt
nelinkertaisen rakkauden isään, äitiin, veljeen ja sisareen. Orestes
selittää, että Zeys on lähettänyt hänet kostajaksi. Hän ja Pylades
poistuvat ilmestyäkseen uudelleen kuleksivina muukalaisina palatsin
portilla. He koputtavat ja pyytävät saada puhutella talon korkeata
haltijatarta. Klytemnestra astuu ulos, Orestes sanoo tulleensa
Fokiista, jossa hänelle oli annettu toimeksi kuningattarelle tuoda
sanoma hänen poikansa Oresteen kuolemasta. Klytemnestra käskee
heidän astua sisälle ja menee ilmoittamaan uutista Aigistolle.
Jonkun ajan kuluttua kuuluu kauheaa huutoa, ja palvelija syöksähtää
palatsista ulos kertoen että Aigistos on murhattu. Orja huutaa
ääneensä Klytemnestraa, joka tuleekin ja, saatuaan kuulla uutisen,
pyytää "miehiä kaatavaa tapparaa". Orestes ja Pylades astuvat ulos
palatsista paljastetuin miekoin. Kun Orestes lausuu uhkaavia sanoja,
virkkaa Klytemnestra:
Jo taannu, poikain! Rintaa sitä kunnioi,
min luona usein ennen uinahtain
sä hennoin huulin makeen äidinmaidon söit.
Orestes epäröi, mutta Pylades varoittaa häntä unohtamasta Apollonin
neuvoa; ennen hänellä olkoon vaikka koko maailma vihollisena,
kuin jumalat. Orestes laahaa äidin mukaansa palatsiin, ja portit
suljetaan. Kun ne taas avautuvat, seisoo hän äitinsä ruumiin
vieressä ja koettaa puolustaa tekoaan puhumalla Klytemnestran
ja hänen rakastelujansa rikollisuudesta. Kuori ennustaa tulevia
onnettomuuksia. Oresteen valtaa rauhattomuus, joka vihdoin saattaa
hänet mielettömäksi. Hän näkee harmaapukuisten, gorgonin näköisten,
käärmeiden ympärikietomain raivottarien lähestyvän ja syöksyy pois
näyttämöltä.