Kirjeen tuonti.
Ilderim palasi seuraavana päivänä noin kolmannella hetkellä dowariin.
Juuri hänen laskeutuessaan hevosen selästä maahan tuli mies, jonka hän
tunsi oman heimokuntansa jäseneksi, hänen luokseen ja sanoi:
"Sheikki, minun tehtäväni on antaa tämä käärö sinulle ja pyytää sinun
lukemaan se heti. Jos vastaus on tarpeen, olen minä valmis odottamaan
käskyjäsi."
Ilderim katseli kääröä. Sinetti oli jo rikottu. Osoite kuului: "Valerius
Gratukselle Caesareaan."
"Abaddon hänet periköön!" murisi sheikki huomattuaan, että kirje oli
kirjoitettu latinaksi. Jos se olisi ollut kreikaksi tai arabiaksi, olisi
hän osannut lukea sen; nyt hän sai selon ainoastaan kirjoittajan
nimestä, joka oli piirretty komeilla roomalaisilla kirjaimilla, ja se
nimi oli: Messala. Sheikin silmät säihkyivät tulta.
"Missä se nuori israelilainen on?" hän kysyi.
"Kedolla hevosten kanssa", vastasi palvelija.
Sheikki kääri papyruslehden jälleen päällykseensä, kätki käärön vyöhönsä
ja nousi ratsunsa selkään. Juuri silloin ilmestyi siihen vieras,
nähtävästi kaupungista tullut.
"Minä etsin sheikki Ilderimiä, anteliasta", sanoi äsken tullut, jonka
saattoi kielestä ja puvusta arvata roomalaiseksi. Vaikk'ei Ilderim sitä
kieltä osannut lukea, osasi hän sitä kuitenkin puhua. Hän vastasi
arvokkaasti:
"Minä olen sheikki Ilderim."
Mies käänsi katseensa maahan, vaan lausui sitte, jälleen ylös katsoen,
teeskennellyn vakavasti:
"Minä kuulin, että sinä tarvitsisit ajajaa kilpa-ajoihin."
Ilderimin huulet vetäytyivät pilkalliseen hymyyn.
"Sinä saatat poistua. Minulla jo on ajaja." Hän käänsi hevosen,
ratsastaakseen pois, mutta mies sanoi hidastellen vielä:
"Sheikki, minä olen hevosten ihastelija, ja sinulla tiedetään olevan
maailman kauneimmat."
Ukko vähän hyvittyi kiittelystä ja pysäytti ratsunsa, ikään kuin ollen
jo antamaisillaan perään, mutta vastasi sitte, vähän mietittyään:
"Tänään minulla ei ole aikaa näyttää niitä, mutta tule joskus toiste.
Minulla on nyt niin paljo puuhaa."
Hän ratsasti pois harjoituskedolle, ja vieras palasi hymyillen
kaupunkiin. Hän oli saavuttanut tarkoituksensa.
Ja joka päivä aina suuriin kilpailuihin asti tuli yksi, kaksi tai
kolmekin henkilöä tarjoutumaan muka ajajiksi.
Sillä tavalla Messala piti silmällä Ben-Huria.