HELENA (Vilpulle jälkeen). Minä tulen myöskin. (Auralle.) Minä kyllä
tulen vielä takaisin, Aura. (Menee.)
AURA: Hyvä on! (Roslundille.) No, menkää tekin! Mitä te tänne jäätte?
ROSLUND: Minulla olisi kanssasi vähän puhuttavaa, Aura.
AURA: Ei minulla ole aikaa, Minä odotan tänne erästä toista henkilöä.
ROSLUND: Kyllä minä kohta lähden. Ole ihan huoleti vain! Älä nyt ole
noin levoton!
AURA: Enhän minä mitä levoton ole. No, mitä teillä sitte on sanottavaa?
Sanokaa pian!
ROSLUND: Sinun pitäisi nyt hiukan tyyntyä, Aura! Sano minulle: kuinka
sinun asiasi oikeastaan ovat?
AURA (Naurahtaen). Mitkä asiat? Olettepas te hepsu! Hyvinhän minun
asiani ovat.
ROSLUND: Minua niin vaivaa tuo sinun tilasi. Sano: kannatko sinä kovin
paljon kaunaa minua kohtaan?
AURA: Mitä te nyt joutavia utelette! Mitä kaunaa?
ROSLUND: Tiedäthän, mitä tarkoitan.
AURA: Kaikkia te muistelettekin! Mitä kissoja! Minä olen nyt niin
onnellinen, kohta olen niin onnellinen, etten ole koskaan elämässäni
ollut!
ROSLUND (Tarttuen Auraa kädestä). Minä pyydän sinulta anteeksi, Aura,
mitä olen sinulle tehnyt.
AURA: Tekö? Ei teillä mitään anteeksi pyydettävää ole. Ellette te, niin
joku toinen. Samahan se meikäläisille on, kuka. Ettekä te yksin syypää
ole. Yhtä paljon siinä oli minun omaakin syytäni. Itsehän tulin
luoksenne.
ROSLUND: Minä kuulen, että siis olet antanut minulle anteeksi?
AURA: Olen, olen. Aikoja sitte.
ROSLUND: Siis minua hiukan olet rakastanutkin, niinkuin minäkin sinua?
AURA: Ehkä, ehkä en. Kuka sen tietää, mitä se oli minun puoleltani
silloin! Vaan ei se sitä oikeata ollut, kuin nyt.
ROSLUND: Mitä -- nyt?
AURA: Ei, ei, -- ei mitään. Muuten minä vain höpisen. -- Mutta yhtä
minä en ole teille anteeksi antanut koskaan.
ROSLUND: Mitä niin?
AURA: Että minut Ahkiolle naitoitte.
ROSLUND: Sehän oli pakko tehdä -- meidän molempien tähden.
AURA: Ei ollut. Kunpa olisin ymmärtänyt silloin! Kunpa olisin
aavistanut silloin!
ROSLUND: Niin, väärin se taisi olla tehty.
AURA (Pysähtyy yhtäkkiä puheessaan, kuin jotakin tarkasti
kuuntelemaan.) Kuulkaa!
ROSLUND: Mitä niin?
AURA: Menkää pois! Se on hän! Hän tulee jo! Menkää pois!
ROSLUND: Kuka niin? Ketä sinä odotat?
AURA: Hän tulee, Manu. Hän piiloutui tuonne ylisen portaille! Menkää
pois nyt, että hän saa tulla luokseni!
ROSLUND: Mitä sinä nyt turhia hourit?! En minä kuullut mitään.