(Sama huone kuin ensimäisessä näytöksessä, mutta korjattuna tulipalon
jälkeen: katto on valaistu, seinät, jotka ennen olivat ilman tapetteja,
ovat peitetyt pinkopaperilla ja uunin ja ovensuun puolella huonetta on
permannossa uudet laudat. Uusi on ikkunakin ja verhot siinä. Perällä on
ruokakaapin sijassa maalaamaton kaappipöytä. Kätkyt on poissa,
sänkysohva on sysätty kokoon ja kansi on päällä. Huone tekee
asumattoman, kylmän vaikutuksen.)
HELENA (Tulee Roslundin seuraamana). Insinööri on hyvä ja tulee
katsomaan. Näin täällä nyt on laitettu korjausten jälkeen.
ROSLUND: No, niin! Onhan täällä jotensakin entisellään. Ahkion vaimo
saa asua täällä toistaiseksi. Helena on hyvä ja tuo hänet vain tänne.
HELENA: Ei se tahdo millään mokomin tulla tänne, herra insinööri.
ROSLUND: Eihän hän voi teilläkään asua niin kauan.
HELENA: Ahdastahan tuo kovin minun kopissani on.
ROSLUND: Varsinkin kun hän semmoisessa levottomassa tilassa on.
HELENA: Kovin hän on käynyt levottomaksi viime aikoina, herra
insinööri.
ROSLUND: Ja mistä syystä? Ettekö ole päässyt selville siitä?
HELENA (Kuin väistellen). Kuka hänet oikein tietää, herra insinööri!
Kuka hänet oikein tietää! Tietysti sen tulipalon johdosta täällä.