Viivyttyänsä tunnin aikaa kylävoudin apulaisen luona ja
pistäydyttyänsä vielä Barricinien luona, lähti prefekti jatkamaan
matkaansa Corteen ... ainoastaan yhden santarmin seuraamana.
Neljännestuntia myöhemmin nouti Chilina yllämainitun kirjeen ja vei
sen Orlanduccion omiin käsiin.
Vastausta sieti kotvan odottaa: se saapui vasta illalla. Kirjeen
oli allekirjoittanut hra Barricini vanhempi, joka ilmoitti lyhyesti
jättävänsä viskaalin haltuun kaikki hänen pojallensa osoitetut
uhkauskirjeet. "Varmana omastatunnostani", lisäsi hän lopuksi,
"odotan siksi, kunnes tuomio-istuin on antanut päätöksensä teidän
panettelujenne johdosta."
Tällä välin saapui Colomban kutsusta viisi, kuusi paimenta
vartioimaan della Rebbian linnatornia. Orson hangoittelemisesta
huolimatta varustettiin torin puoleiset akkunat n.k. archereilla ja
pitkin iltaa sai hän palveluksen tarjouksia kylän miehiltä.
Myöskin teoloogilta saapui kirje, jossa tämä omasta ja Brandolaccion
puolesta lupasi tulla avuksi, jos kylävouti aikoi turvautua
santarmeihin. Kirje päättyi seuraavalla _post-scriptumilla:_
"Uskaltaisinkohan kysyä teiltä, mitä hra prefekti arveli siitä
kasvatuksesta, minkä ystäväni on antanut Brusco-koirallensa?
Lukuunottamatta Chilinaa, en tunne toista parempioppista oppilasta,
jolla sitä paitse olisi sellaiset luonnonlahjat."