Filosoofin hauta.
Täällä mun luuni on, maantien laidassa, aloen alla,
tänne mun kuopannut on rakas vaimoni mun,
rientäen luotani ensimmäisen kulkijan kaulaan.
Vuossadat nukkuessain tien yli on tomunneet,
kulkenut on rikas, köyhä ja kulkenut viisas ja narri,
onnellistapa ei kulkenut ainuttakaan.
Kulkija, ken nyt juur' ohi käyt, voit laskea sauvas
jäädä mun vierellein hetkeäs vuottamahan.
Ei edessäs sitä oo, mitä etsit, ei takanaskaan:
maantie on edessäs, maantie on takanas.