_Ehrenström_ tulee taustalta, kalpeana ja vakavana; jää odottavana
taka-alalle.
KUNINGAS (edelleen v. Otterille; leikillisesti jälleen olalle
taputtaen). Pelkään vain, että liian paljon myöskin naissydämiä särkyy
sen voimasta. Niin, niin, herra eversti, hovinaiseni, jotka ovat paljon
teistä kuulleet, sanovat teitä Falstaffiksi.
144
v. OTTER (nauraa höröttävästi ja ylenpalttisesti hyvillään).
KUNINGAS (kääntyen äkkiä Ehrenströmin puoleen; ankarasti). Vänrikki
Ehrenström, minkälaisia terveisiä lähetti kuninkaalleen tuo luopio...
Sprengtporten?
EHRENSTRÖM (synkästi). Minulla ei ollut kunnia tuoda myötäni viestejä...
KUNINGAS. Joitain suosituksia hän kai antoi holhokilleen, joka oli
jumaloinut opettajaansa enemmän kuin isänmaata ja kuningastaan?
EHRENSTRÖM. En häneltä suosituksia pyytänyt (uhmaavasti) enkä niitä
enää tarvitse keneltäkään.
KUNINGAS (kääntyen lempeäksi). Tiedän, nuori mies, te seurasitte häntä
Kiovaan saakka, ja Katariina näytteli teille Potemkinin kulisseja
ryssäläiseen tapaan. (Liikuttavasti.) Mutta teidän nuorukaissydämenne
oli vielä puhdas. Valhe ei päässyt sinne pesimään. Te kauhistuitte
vierasta loistoa, muistitte kotoiset rannat ja pakenitte,
pelastaaksenne sen ainoan, mitä teillä enää oli jäljellä: vilpittömän
sydämen.
EHRENSTRÖM (liikutettuna). Majesteetti...
KUNINGAS. Ja te pelkäsitte astua kuninkaanne eteen. Teille oli
kuvattu häntä tyranniksi, joka himoitsee nuorukaisten päitä kuin
intiaanipäällikkö päänahkoja. Te unohditte, että sama parjattu kuningas
on poistanut kidutuksen ja lieventänyt julmia lakeja...
EHRENSTRÖM. Minulla ei ollut oikeutta armonpyyntöön, eikä siihen
tuntoni käskenyt.
KUNINGAS. Koska ette muistanut, että tunsin teidän jalon isänne, jonka
tähden otan hänen poikansa vastaan kuin tuhlaajapojan, en kuninkaana
vaan ystävänä... (Ojentaa kätensä.)
EHRENSTRÖM (sortuu kyyneliin; polvistuu kuninkaan eteen; tukahtuneella
äänellä). Näin suurta jaloutta en luullut olevan... maailmassa...
KUNINGAS. Nouskaa!
v. OTTER (pyyhkii liikutettuna kyyneleen silmäkulmastaan).
KUNINGAS (kävelee hetken levottomasti, huolimattomuutta teeskennellen).
Voitteko sanoa, missä viipyy tuo... teidän Valhallanne mestari...
v. OTTER ja EHRENSTRÖM hätkähtävät, katsahtavat toisiinsa ja
taka-alalle levottomina.